Telemark Lähirinteiden maailmanmestari – Antti-Pekka Auvinen kerää hiihtokeskuksia Telemarkin maailmanmestari Antti-Pekka ”Antsa” Auvinen kerää hiihtokeskuksia. Nyt lähimäkenä on Ounasvaara. A A A Monen pienenkin hiihtokeskuksen rinteillä on viime vuosina laskenut maailmanmestari. Telemarkin MM-kultaa 2001 voittanut Antti-Pekka Auvinen on innostunut mainiosta harrastuksesta: hän kerää hiihtokeskuksia. Tavoitteena on laskea Suomen jokaisessa rinteessä. Kalle Palander ei ole ainoa suksilla MM-kultaan laskenut suomalaismies. Pari vuotta Palanderin jälkeen korkeimmalle palkintopallille kiipesi Antti-Pekka ”Antsa” Auvinen voitettuaan telemarkin MM-kultaa 2001. Voisi kuvitella, että maailman hienoimmissa hiihtokeskuksissa vieraillut ja suurilla vuorilla laskenut maailmanmestari olisi saanut jo lajilta kaiken ja suuntaisi mäkeen vain hienoimpina laskupäivinä. Ei kuitenkaan Antsa. Hänellä on harrastus: Antsa kerää hiihtokeskuksia. Tavoitteena on kiertää kaikki Suomen hiihtokeskukset. Tuntematon mestari Antsan kelpaa esitellä palkintokaappiaan. MM-kullan lisäksi sieltä löytyy MM-hopeaa. Kilpailu-urallaan hän nousi parikymmentä kertaa maailmancupin palkintokorokkeelle. Menestys ei tuonut ehdokkuutta vuoden urheilijaksi, tonttia tai talopakettia. Ei toisaalta myöskään otsikoita juorulehtien otsikoissa. Auvinen kertoo esimerkin menestyksensä tuomasta huumattomuudesta: ”Ensimmäinen tv-haastattelu oli noin vuoden kuluttua MM-kullasta, ruotsinkielisessä Sport Magazinet -ohjelmassa. Ensimmäinen kysymys oli, että miltä tuntuu olla Suomen tuntemattomin maailmanmestari?”, Antsa naurahtaa. Vaikka menestys ei tuonut julkisuutta tai mammonaa, hän kokee saaneensa paljon. ”Heti kisauran jälkeen sain alalta työpaikan, pääsin suksihommiin edustamaan Fischeriä ja Scottia. Pääsin alan työmarkkinoihin kiinni ja niissä merkeissä teen töitä edelleen, nyt Lapland Hotelsin pyörittämän Ounasvaaran hiihtokeskuksen vuokraamon vuoropäällikkönä. Kisaaminen identifioi minua edelleen, vaikkei gloriaa tullutkaan. Se on yksi, erittäin intensiivinen osa elämääni.” Antti-Pekka ”Antsa” Auvinen on laskenut suurilla vuorilla, mutta viihtyy lähikeskuksissa. Kotimäki on nykyään Ounasvaara ja koti Rovaniemellä. Tavoitteena kiertää kaikki Suomen hiihtokeskukset Auvinen on kiertänyt suksien kanssa ympäri palloa maailman tunnetuimmissa hiihtokeskuksissa. Nyt hän kiertää Suomen hiihtokeskuksia – toimivia ja myös toimintansa lopettaneita. Hänen mielestään keskuksen koolla ei ole väliä, kun rakastaa lajia. ”Tavoitteeni on vierailla kaikissa Suomen toimivissa hiihtokeskuksissa ja joskus myös toimintansa lopettaneissa. Olen aina ollut sitä mieltä, että jos on alan harrastaja, ei mäen koolla ole väliä. Jos tykkää laskea, voi laskea vaikka soramontun reunoja. Mikäli väheksyy pieniä rinteitä, ei rakasta lajia.” Suomen keskuksia kiertäessään Antsa pyrkii aistimaan keskuksen fiiliksen ja minkälaista laskijaa keskuksessa käy. Myös henkilökunnan ja asiakkaiden välistä suhdetta tulee seurattua. Vierailuillaan hän on aistinut laajaa yhteisöllisyyttä sekä silkkaa rakkautta omaa lähikeskusta kohtaan. ”Esimerkiksi Keski-Suomessa ja Pohjanmaalla on todella hyvän meiningin keskuksia. Olin neljä päivää Pohjanmaalla, jonka aikana kävin kymmenessä eri keskuksessa. Niissä yhteisöllisyys korostui ja liki kaikki laskijat tunsivat toisensa. Lähikeskuksilla on tärkeä rooli yhteisöllisyyden muodostumisessa. Niissä myös taidot karttuvat ennen suurempiin mäkiin siirtymistä. Niissä on aitoa laskemisen iloa ja yhteisöllisyyttä.” Pieniin keskuksiin Antsa kehottaa menemään avoimin mielin. ”Avoin ja utelias mieli kannattaa olla matkassa. Lähimäessä voi käydä laskemassa vaikka tunnin tai pari. Sen jälkeen on paljon parempi fiilis maata sohvalla.” Monipuolisuus on rikkaus telemarkissakin Ruotsissa tehty selvitys kertoo, että sikäläisistä laskijoista vain prosentti laskee telluilla. Lajin tulevaisuus mietityttää Antsa. ”Telemark on edelleen marginaalilaji, joka elää pienen, mutta innokkaan harrastajajoukon ansiosta. Aktiivien ansiosta laji on vähän nostanut päätään, lähinnä somenostojen ansiosta. Ei telemarkista silti ikinä tule mitään massalajia.” Antsan mukaan yksi telemarkin kasvun este on ollut välinekehitys. Randoilu on vienyt harrastajia telemarkilta. Kun vielä telemarkin junnuvarusteita on vaikea saada, on jatkuvuuden tekeminen haastavaa. ”Kunhan nyt tietoisuus lajista pysyy ja ihmiset uskaltaisivat lajia välillä kokeilla. Monipuolisuus on laskemisessakin rikkaus”, Antsa muistuttaa. Antsa maailmanmestaruuteen päättynyt kisaura telluilla alkoi 1996. Laskuhommat maistuvat edelleen – ja tietysti telemarkeilla. Myös kesällä kierretään keskuksia Nykyään usean hiihtokeskuksen kesässä pyöritetään hissejä alamäkipyöräilijöiden iloksi. Antsa kertoo, että keskusbongaus jatkuu vuoden ympäri. Kesällä hän kiertää bike parkeja. ”Olen jo pitkään puhunut bike parkkien puolesta. Ne ovat looginen jatkumo hiihtokeskusten talvitoimintaan. Se on vielä osittain pioneerityötä ja siihen liittyy paljon alkuinnostusta. Kokeilumieli valloilleen ja otetaan rohkeasti uusia harrastajia mukaan. Bike parkeissa on todella yhteisöllinen meininki!” Antsa muistuttaa, että bike parkit mahdollistavat ympärivuotisten työpaikkojen luomisen. Rovaniemeläistyneen Antsan työpaikkana on nyt Ounasvaara, jossa hän kertoo viihtyvänsä erinomaisesti. Keskukselle tuli uusi omistaja muutama vuosi sitten. Lapland Hotels on omistajana tuonut lisähartioita keskuksen kehittämiseen. ”Täällä on hyvät puitteet, upeat perinteet ja tehdään paljon töitä rakkaudesta lajiin. Vanhimmat työntekijät ovat nähneet useamman aikakauden vaihtumisen. Talvet vaihtelevat myös Rovaniemen korkeudella, joten töitä saadaan tehdä.” Ounasvaaralla on kaksi roolia: se on kaupunki- ja lähikeskus, mutta myös turistien markkinoitava tunturikeskus. ”Meillä on kaksi erilaista asiakasryhmää. Täytyy ottaa huomioon paikallisten ja kansainvälisten asiakkaiden tarpeet.” Ounasvaarassa on vielä hyödyntämättömiä resursseja, joten kehitysmahdollisuuksia alueella on vielä paljon. Kehitysnäkymät ja Ounasvaaran sijainti saavat Antsan viihtymään nykyisessä toimessaan. ”Olen asunut ja tehnyt töitä Levillä, Ylläksellä sekä Pyhällä. Nyt saan asua kaupungissa ja käydä hiihtokeskuksessa töissä. Tämä on ihan ässähommaa!” 13.12.2021 Jaa artikkeli Facebook Twitter Whatsapp
