Vyötärö, rocker, leikkaus, flex… Lajiin vihkiytyneet välineniilot viljelevät laskujutuissaan vieraita termejä. Se ei kuitenkaan (aina) ole pelkkää elvistelyä. Perehtyminen suksen mittoihin tuo lisää näkemystä harrastukseen ja auttaa uuden suksen valinnassa.
Laskettelusukset jaetaan karkeasti kolmeen luokkaan: rinne-, all mountain- ja puuterisuksiin.
Lue myös: Suksityyppien abc
Vaikka luokituksesta onkin apua suksen valintaa tehdessä, on usein hyödyllistä myös mennä pintaa syvemmälle ja perehtyä välineiden spekseihin. Esittelemme niistä kuusi tärkeintä.
1. Pituus (length)
Suksen pituus on ensimmäisiä asioita, joihin usein kiinnitetään huomiota sopivaa suksivaihtoehtoa etsiessä. Pituutta olennaisempaa on kuitenkin suksen muiden mittojen sopiminen laskijan kokoon ja laskutyyliin.
Jokaiselle suksityypille on omat pituussuosituksensa; esimerkiksi pujottelusukset ovat useimmiten laskijaa itseään lyhyemmät, all mountain -suksien pituus puolestaan lähentelee usein laskijan omaa pituutta. Kaikilta valmistajilta ei välttämättä löydy jokaiselle laskijalle sopivaa pituutta, joten itselle sopivan merkin löytämiseen voi mennä aikaa.
Nimellistä mittaa olennaisempaa on ottaa huomioon suksen todellinen pituus. Suksen kärjessä oleva rocker löytyy lähes jokaisesta suksesta, mutta esimerkiksi freestyle-suksissa sellainen voi olla myös suksen molemmissa päissä.
Yksinkertaistettuna rockerilla tarkoitetaan varhain kohotettua suksen kärkeä ja joissain suksissa myös kantaa. Etenkin leveissä vapaalaskusuksissa käytetään rockeria kääntämistä ja reagointia helpottamaan.
Rockerin pituus ja korkeus vaihtelevat. Sen tyyppi vaikuttaa paljon paitsi suksen muihin ominaisuuksiin, myös sen todelliseen pituuteen. Pituus, jolta suksi todellisuudessa laskutilanteessa koskettaa lumen pintaa, voi näin ollen olla huomattavasti sukseen merkittyä mittaa lyhyempi.
Erityisen pitkät ja lyhyet laskijat voivat toisinaan joutua tekemään kompromisseja sopivien laskuvälineiden löytämisen suhteen. Erityistapauksessa onkin hyvä ymmärtää myös suksen muiden ominaisuuksien merkitys.
2. Leveys keskeltä (waist), eli suksen vyötärö
Suksen vyötärö, eli leveys keskeltä, määrittää millaisiin laskuolosuhteisiin suksi parhaiten sopii. Vyötärön leveydet osuvat yleensä välille 65 mm – 130 mm. Mitä kapeampi suksi on, sitä paremmin se soveltuu hoidetuille rinteille.
Leveyden kasvaessa suksi puolestaan jää helpommin lumen pinnalle ja sopii näin ollen laskettavaksi kunnostettujen rinteiden ulkopuolelle, etenkin syvään lumeen.
65–80-milliset sukset ovat yleensä niin kutsuttuja kisasuksia tai niiden kevennettyjä versioita. 80–100 mm puolestaan luokitellaan useimmiten all mountain-suksiksi. 100–115 mm sukset ovat puuterilumelle tarkoitettuja välineitä, sitä leveämmät sopivat puolestaan lähinnä Japanin pohjattomille hangille.
3. Sivuleikkaus (sidecut)
Suksen sivuleikkaus tarkoittaa mittoja, joista selviää suksen kärjen, keskiosan ja kannan leveys. Näiden mittojen avulla voidaan laskea myös suksen kääntösäde.
Kärjen ja kannan leveydet vaikuttavat keskileveyden ohella moneen asiaan. Monissa freestyle-suksissa kärjen ja kannan leveys on lähes sama, sillä suksilla on tarkoitus pystyä laskemaan myös takaperin. Yleisimmin suksissa kärki on kantaa leveämpi, minkä ansiosta kääntäminen on helpompaa.
Nyrkkisääntönä voidaankin pitää, että mitä leveämpi suksen kärki on, sitä paremmin se kantaa pehmeässä lumessa. Samanaikaisesti sen rinneominaisuudet kuitenkin heikkenevät.
4. Kääntösäde (radius)
Kääntösäde lasketaan ottamalla huomioon suksen pituus sekä sivuleikkauksen mitat.
Pujottelusuksissa kääntösäde on suksilajeista lyhyin, 11–13 metriä. Tavallisissa rinnesuksissa kääntösäde asettuu 15–20 metrin välille, leveämmissä puuterisuksissa säde voi puolestaan olla jopa yli 25 metriä.
Kääntösädettä ei kuitenkaan kannata tuijottaa liian tiiviisti, sillä kääntymisominaisuuksiin vaikuttaa merkittävästi myös suksen pituussuunnan jäykkyys.
5. Suksen jäykkyys (flex)
Suksen jäykkyydestä puhuttaessa kannattaa toisistaan erottaa pituussuunnan jäykkyys ja kiertojäykkyys.
Pituussuunnan jäykkyys kertoo, kuinka paljon suksi taipuu sen ollessa kuormitettuna vasten rinnettä. Se vaikuttaa olennaisesti suksen kääntymiseen ja voi aiheuttaa sen, että kääntösäde on todellisuudessa laskennallista sädettä huomattavasti pienempi.
Kiertojäykkyydellä puolestaan tarkoitetaan nimensä mukaisesti sen jäykkyyttä kiertoliikkeessä. Mitä jäykempi suksi on, sitä paremmin se pysyy kantillaan kovassakin vauhdissa.
6. Paino (weight)
Suksien painolla ei ole juurikaan merkitystä suksivalinnan kannalta, mikäli laskijan pääasiallisena tarkoituksena ei ole skinnailla ylämäkeen.
Kevyet, usein esimerkiksi hiilikuidusta valmistetut sukset on tarkoitettu rinteiden sijaan lähinnä ski touring -käyttöön. Niiden laskuominaisuudet ovat isompia suksia heikommat, vaikka suksien kehitys kulkeekin jatkuvasti eteenpäin ja uusia materiaaleja kehitetään jatkuvasti.
Rinneolosuhteissa parhaiten toimivat hieman painavammat sukset. Niiden valmistuksessa on voitu käyttää esimerkiksi titanaalia vahvistuksena.
Tutustu spekseihin käytännössä
Mikäli suksien speksit kiinnostavat, on hyvä vierailla lähimmässä kivijalkamyymälässä ja kokeilla itse, miltä sukset tuntuvat. Ammattitaitoinen henkilökunta vastaa mielellään kiperämpiinkin kysymyksiin.
Parhaiten erot huomaa, kun laskee erilaisia suksia. Hiihtokeskusten vuokraamoista kannattaa kysellä testisuksia kokeiltavaksi. Lisäksi erikoisliikkeet ja välineiden maahantuojat järjestävät hiihtokeskuksissa testaustapahtumia.
