Rento nuori mies myhäilee erinomaiselle saavutuksellensa.
”Olen aina laskenut rennosti, ilman suurempia tavoitteita. Meillä oli Mustavaarassa hyvä parkki isoilla hyppyreilla ja innokas kaveriporukka. Oli yllättävää nähdä ihan paperilla, että olen ihan kansainvälisellä huipputasolla.”
Lauronen saapui Rukalle reilu neljä vuotta sitten urheiluakatemiaan, josta kutsu maajoukkueeseen tuli viime keväänä.
”Asun Rukalla ihan rinteen vieressä, on vaikeaa pitää välipäiviä, kun rinne on ulko-oven vieressä. Meillä on täällä hyvä iso porukka, ikinä ei tarvitse olla yksin rinteessä. Ryhmässä on myös maajoukkuelaskijoita sekä akatemian porukkaa.”
Vaikka Lauronen on laskijana kansainvälisen uran alussa, parkissa juniorit seuraavat jo hänen tekemisiään tarkalla silmällä.
”Junnut seuraavat todella paljon, mutta eivät kauheasti mitään kysele. Minun pitää nyt olla esimerkkinä, eritoten se on vaikuttanut kielenkäyttööni.”
Rukan parkkikulttuuria hän kehuu vuolaasti.
”Tällä on avoin ja auttavainen meininki. Vinkkejä kysytään ja niitä annettaan. Toisten laskuja kuvataan, jos halutaan. On semmoinen tunne, että tämä on hyvä yhteisö. Ei ole statuksia, vaan kaikki ollaan samaa jengiä.”
Kaatuminen toi kisa- ja treenitauon
Laurosen kausi alkoi kutsulla uran toiseen maailmancupin osakilpailuun Stubaihin. Sieltä suksipussiin jäi pakattavaksi finaalipaikka, 12. sija sekä nippu maailmancup-pisteitä.
”Siellä tuli tosi onnistunut lasku. Jälkikäteen vasta tajusin, että hyvin meni, kun kaikki tulivat ihan fiiliksissä onnittelemaan.”
Kisan jälkeen kaikki näytti hyvältä, kisaohjelmaan lisättiin MC-kisoja, edessä oli lähtö Pohjois-Amerikkaan kilpailemaan.
”Rukalla treenasin Copper Mountainin big air -kisaa varten uutta temppua. Hyppy jäi vajaaksi ja sen jälkeen kuukausi (haastattelua tehtäessä tammikuun alussa) on mennyt päävammasta toipuessa. Viimeiset kaksi viikkoa on ollut hyvä fiilis laskiessa.”
Treenimäärät ja ovat kuitenkin vielä maltilliset.
”En tee vielä isoimpia temppuja. Olen halunnut ottaa rauhassa ja saada varmuutta suksilla olemiseen, ennen isojen temppujen pariin palaamista. Tammikuun lopulla menemme Itävaltaan treenaamaan, jolloin olisi tarkoitus palata isojen temppujen pariin.”
Kun Lauronen ei ole päässyt rinteeseen, oheisharjoitteet ovat tulleet tutuiksi, eritoten kuntopyörä. Vaikka miestä ei ole mäessä näkynyt, lajiyhteisö on antanut tukea ja kannustusta toipumisessa.
”Yhteisö on ollut todella kannustava ja vointiani on seurattu tarkasti. Kuntoutumisessa olemme edenneet järjestelmällisesti.”
Laskemisen ammattimaistumisen myötä myös varusteet, kuten kypärä-asiat ovat kunnossa.
”Minulla on Giron kypärä ja lasit, Kypärässä on turvallisuutta lisäävä MIPS-teknologia. Mikäli kypärään tulee isku, se vaihtuu heti uuteen.”
Myös muutkin varusteet pidetään kunnossa.
”Ennen laskin sukset ihan loppuun, jopa rikkinäisillä. Nyt lasken aina ehjillä suksilla, kisoissa uusilla. Temppujen vaikeutumisen myötä kanttien kunnolla on aiempaa enemmän merkitystä.”
MM-kisat tähtäimessä
Freeskiin MM-kisat järjestetään maaliskuussa Georgiassa. Laurosen katse on jo osin kääntynyt Georgian kevähangille.
”Se on eksoottinen kohde, jonne lähden ihan innoissani. Toivon saavani hyvät treenit alle ja että pääsisin jatkamaan siitä, mihin alkukaudesta pääsin.”
Maajoukkuepaikka on muuttanut Laurosen tekemistä systemaattisemmaksi, mutta stressiä ei voi havaita.
”Maajoukkuepaikka on tuonut enemmän reissuja ja enemmän yhteyksiä muihin laji-ihmisiin. Homma on virallistunut, on kisoja sekä haastatteluja. Olen kuitenkin ottanut ihan rennosti nämä oheishommat.”
