Roskaaminen on valitettavan yleistä myös hiihtokeskuksissa. Karkkipaperi tai juomatölkki putoavat osalta laskijoista kädestä, kun namu tai juoma on nautittu. Kaikki tietävät, että roskaaminen on tyhmää, mutta silti osa laskijoista sallii itselleen tämän tyhmän tavan.
Ylläksen ski patrol Marjukka Kuittinen-Jussilalle ongelma on tuttu.
”Roskia löytyy erityisesti hissiladuilta ja tuolihissin alta.”
Juomatölkit ja karkkikääreet ovat yleisimmät luonnosta löytyvät roskat, mutta surullisen paljon luontoon viskotaan myös tupakan tumppeja ja nuuskapusseja.
Roskatut alueet ovat aika tarkasti määriteltävissä:
”Hissilinjat ovat roskaisimmat, niissä karkkipaperi tai juomatölkki ei enää mene tyhjänä takaisin taskuun. Onko se sitten jotain huolettomuutta, että niitä viskotaan luontoon, eikä viedä roskikseen?”
Kauden aikana kertyy valtavat määrät jätettä
Roskaaminen on suuri ongelma. Roskia kertyy kauden aikana jätesäkeittäin, mutta lumi peittää osan roskista, jolloin ongelman laajuus ei paljastu ennen loppukevättä.
”Kun loma-aikana lasken vaikka päivittäin tuolihissilinjan, niin roskia kertyy aina vähintään pussillinen.”
Marjukka on leppoisa nainen, mutta roskaaminen saa tunnelman laskukypärän alla lämpenemään.
”Roskaaminen harmittaa vietävästi, miksi ne pitää heittää luontoon? Tuuli kuljettaa roskia pitkin tuntureita. Lumien sulettua roskia löytyy puiden alaoksilta ja rakkakivien välistä. Huomautan aina, jos roskaamista näen. Useimmiten viesti menee perille, sillä roskaajat tietävät tekevänsä väärin.”
Useissa hiihtokeskuksissa, kuten Marjukan kotikeskuksessa Ylläksellä, on lisätty lajitteluroskakoreja ala- ja yläasemille. Roskien vieminen niille kuuluvaan paikkaan ei siis ole ylivoimainen tehtävä.
Joskus roskaaminen on todella härskiä.
”Törkeimmät tapaukset ovat omat laittomat nuotiopaikat, joihin on jätetty läjä roskia. Joskus roskat on kerätty pussiin, mutta pussia ei ole otettu mukaan. Olen myös joutunut keräämään useammatkin koirankakat lasten rinnealueelta.”
Roska on myös riski
Epäsiisteys on ensimmäinen asia, joka roskaamisesta tulee mieleen. Roskat voivat myös olla vaaraksi eläimille ja jopa laskijoille.
”Esimerkiksi juomatölkki leikkaantuu teräviksi lastuiksi rinnekoneen jyrsimen alla. Niistä tulee niin teräviä, että ne tekevät haavoja paljaaseen käteen. Viimeistään kesällä niistä on vaaraa eläimille ja ihmisillekin. Rinteessä rikkoutuneet juomatölkit voivat naarmuttaa suksenpohjia ja repiä kaatuneen laskijan vaatteita. Silppuuntunut juomatölkki voi kiertyä rinnekoneeseen niin, että se rikkoo jyrsimen tiivisteitä.”
Kesäisin rinnealueella liikkuu eläimiä, joiden käpäliä tai tassuja terävät alumiinitölkin palat voivat pahoin vahingoittaa.
Muoviroskat rinnekoneen murskain pilkkoo pieniksi palasiksi, jolloin ne voivat päätyä eläimien suuhun tai vesistöjen kautta kaloihin. Luontoon heitetyn muoviroskan hiukkaset voivat löytyä seuraavan sukupolven suolistosta.
Pieni teko on suuri apu
Jopa roskaajat pitävät roskaamista kaikin tavoin typeränä toimintana, mutta silti sitä tehdään. Marjukka on useasti miettinyt, miten sen saisi loppumaan.
”Meillä on aika tarkka käsitys siitä, keitä rinnekävijöitä tämä ongelma eniten koskee. Siihen ryhmään tehoaa useimmiten tsemppaus ja kannustaminen. Pidetään asiaa esillä ja kerrotaan sen seurauksista.”
Marjukka on myös miettinyt miltä hiihtokeskuksessa näyttäisi, jos roskia ei kerättäisi.
”Jo vuoden parin jälkeen olisi todella törkyistä. Meillä kyläyhdistys pitää keväisin siivoustalkoita alueella lumien sulettua. Jätettä kertyy luontoon käsittämättömän paljon. Jos ei ensimmäistä roskaa heitettäisi, ei varmaan tulisi toistakaan.”
Ylläksellä ja muissakin keskuksissa on jäteastioiden määrää lisätty ja roskien lajittelu on tehty helpoksi. Olisi hienoa, jos jokainen rinnekävijä tekisi omalta osaltaan edes pienen teon ympäristön ja viihtyvyyden hyväksi – laittaisi roskat roskikseen.
Pysy ajan tasalla alamäkimaailman tapahtumista, tilaa Ski.fi-uutiskirje!
