Kiusaaminen on ongelma kouluissa ja monessa muussa paikassa. Rinteissä on nollatoleranssi kiusaamiselle, ja laskettelu- sekä lumilautailukulttuuriin kuuluu suvaitsevaitsevaisuus. Hiihtokeskuksiin voikin aina tulla omana itsenään ilman suorituspaineita. Toisinaan kuitenkin myös hiihtokeskuksissa näkyy kiusaamista.
”Haluamme, että laskeminen on kiva harrastus, joka on kaikille mahdollista. Ankeata, kun jotkut yrittävät viedä harrastamisen ilon”, Riihivuoren hiihtokeskuksen ski patrol Kaisa Miettusen sanoo kiusaamisesta.
Pääsääntöisesti hiihtokeskuksissa ollaan hyvällä mielellä ja rinnesääntöjä noudatetaan ilman ongelmia. Kaisan mukaan kiusaamiseen sortuvat ovat useimmiten nuoria, jotka tuntevat toisensa koulusta tai muusta harrastuksesta.
”Kiusaaminen ilmenee useimmiten etuiluna, lumipallojen heittelynä ja suunsoittamisena. Jätetään ulos porukasta, lasketaan karkuun tai lasketaan toisen suksien tai laudan kannoille.”
Ilkeä käytös voi jatkua sosiaalisessa mediassa, mutta sinne asti ei ski patrolin valvonta ulotu.
”Osa kiusaamisesta tapahtuu somen puolella. Someen on esimerkiksi laitettu toisten epäonnistuneita laskuja ja niille naureskellaan halventavin sanankääntein. Inhottavaa toimintaa kaiken kaikkiaan.”
Hissilipun menetys lisää harkintaa
Suuri osa Suomen hiihtokeskuksista on lähikeskuksia, joissa paikallisten kausikortilla laskevien osuus on suuri. Ski patrolille tämä tarkoittaa, että laskijat tunnetaan kohtuullisen hyvin.
”Tunnen ison osan nuorista nimeltä tai ainakin tunnistan heidät kasvoista. Meillä on nollatoleranssi kiusaamisen suhteen. Jos käytössäännöt eivät mene perille, päivän laskut voivat päättyä siihen. Hissilipun saa sitten takaisin, kun saapuu huoltajan kanssa sitä noutamaan”, Kaisa kertoo Riihivuoren pelisäännöistä.
Myös nuoret tuntevat ski patrolit.
”Aktiivisimmat laskijat tuntevat meidän patrolit nimeltä. Pienimmät pyytävät katsomaan, kun testaavat uusia temppuja. Siitä tulee hyvä fiilis itsellekin. Koitetaan vaalia mäellä yhteisöllistä meininkiä, missä jokainen saa harrastaa omana itsenä ja hyvällä mielellä.”
Kaisa tietää, että harva haluaa olla kiusaaja, vaan usein kiusaamistapauksissa on taustalla muitakin asioita.
”Monesti kiusaaminen on viimeinen tapa koittaa saada huomiota. Viimeksi jouduin puuttumaan tilanteeseen, missä kiusaaja haukkui ja aiheutti muille kurjan fiiliksen. Kun juttelin hänen kanssaan, niin häntä harmitti, ettei taitavammat laskukaverit olleet kiinnostuneet hänen laskemisesta eivätkä kuvanneet hänen temppujaan. Juteltiin yhdessä tovi ja käytiin laskemassa
”Monesti kiusaaminen on viimeinen tapa koittaa saada huomiota. Viimeksi jouduin puuttumaan tilanteeseen, missä kiusaaja haukkui ja aiheutti muille kurjan fiiliksen. Kun juttelin hänen kanssaan, niin häntä harmitti, ettei taitavammat laskukaverit olleet kiinnostuneet hänen laskemisesta eivätkä kuvanneet hänen temppujaan. Juteltiin yhdessä tovi ja käytiin laskemassa sekä kuvaamassa pari laskua. Näin saatiin mukava laskupäivä myös kiusaajalle. Tälle nuorelle oli tärkeää tulla nähdyksi.”
Kiusaaminen selvitetään puhumalla
Ski patrol Kaisa Miettusella on kiusaamistilaita varten vakiokaava, jolla lähtee purkamaan tilannetta.
”Selvittäminen aloitetaan aina puhumalla. Nuoret ovat fiksuja ja ensisijaisesti he haluavat laskea. Pelkkä tieto siitä, että mikäli käytös ei muutu on edessä soitto kotikyydin aikaistamiseksi, pitää useimmiten käytöksen kurissa.”
Tilanteita, joissa ski patrol joutuu puuttumaan kiusaamistilanteisiin, on Kaisan mukaan harvoin.
”Ollaan paikallisia ja myös omat lapseni laskevat Riihivuoressa, joten tunnen paljon nuoria. Patrolin pitämään kehityskeskusteluun johtaneita kiusaamistilanteita on tällä kaudella ollut muutama.”
Rinteessä näkyvä ski patrol lisää tunnetta turvallisuudesta, vaikkei patrol aktiivisesti mitään tekisikään.
”Turvallisuuden tunnetta sekä nuorille että aikuisille lisää, kun kaikki tietävät ski patrolin päivystävän mäessä. Tällöin on aina vähintään yksi aikuinen, joka huomaa ja välittää. Hyvällä huumorilla ja avoimin mielin kun hoidetaan viestintä nuorten kanssa, niin tilanteista selvitään lähes aina puhumalla. Lopuksi lyödään aina kättä päälle, jos jotain sovitaan. Nämä sopimukset ovat aina pitäneet.”
Kaisa ymmärtää, että kaikkien kanssa ei tarvitse olla kaveri.
”Kaikkien kanssa ei voi olla kaveri, mutta kaikkien kanssa on tultava toimeen. Eriävät näkemykset selviävät parhaiten puhumalla.”
Oletko joutunut kiusatuksi, haluatko tietää miten asiaan voi puuttua? Kiusaamisesta voit lukea lisää Rikosuhripäivystyksen sivuilta.
Pysy ajan tasalla alamäkimaailman tapahtumista, tilaa Ski.fi-uutiskirje!
