Levillä, tai virallisesti Kittilän kunnan Sirkan kylässä sijaitsevalla Levi-tunturilla, on jo pitkään käyty äimistelemässä upeita tunturimaisemia. Kuudenkymmenen vuoden taipaleella Levi on kehittynyt Suomen suurimmaksi hiihtokeskukseksi.
Vuosien saatossa medioissa viljelty sanonta ”Mikä tapahtuu Levillä, jää Leville” ei pidä enää paikkaansa. Kansainvälisesti kiinnostava keskus näkyy ja kuuluu, joten mikä tapahtuu Levillä, näkyy ja kuuluu nykyään kaikkialla.
Hiihtokeskus avattiin Sirkkaan vuonna 1964, jolloin laskijoita hemmoteltiin nykyisen Eturinteen alueella yhdellä rinteellä ja kapulahissillä. Levin varsinainen kehitys Suomen johtavaksi talvimatkailukeskukseksi alkoi vasta reilut 20 vuotta myöhemmin.
Lama mahdollisti ennennäkemättömän kasvun
Levi Ski Resortin toimitusjohtaja Jouni Palosaari on asunut Levin lähellä Könkään kylässä vuodesta 1961. Jouni katsoo Levin voimakkaan kehityksen alkaneen 1988.
”Tämä oli maa- ja metsätalousaluetta. 1988 tehtiin Levin ensimmäinen kehittämisprojekti, jonka tavoitteena oli rakentaa Levistä Suomen johtava talvimatkailukeskus. Kehittämisprojekteja on uusittu matkan varrella ja 2014 tehty oli numero neljä. On ollut hienoa nähdä, miten Levistä on tullut kansainvälinen kohde ja matkailu on nyt liki ympärivuotista.”
Kun ensimmäinen kehitysprojekti laitettiin alulle, oli Levillä noin 4 000 vuodepaikkaa hyvin laajalla alueella. Suunnitelmaa Levin ydinalueella päästiin tekemään liki puhtaalta pöydältä, kun ei ollut valmista infrastruktuuria.
1990-luvun taitteessa Suomi syöksyi lamaan. Maassamme oli noin 150 hiihtokeskusta, joista lähes puolet joutui lopettamaan.
”Kun menin kauppa- ja teollisuusministeriöön esittelemään suunnitelmaamme, minulle kerrottiin Suomessa olevan jo hissejä ja hiihtokeskuksia liikaa. Kotimatkalla totesin, että Suomessa voi olla hissejä jo liikaa, mutta ne on väärissä paikoissa.”
Levi aloitti järjestelmällisen hissien hankinnan nurin menevistä keskuksista: 1991 Muurlasta, 1992 Juupavaarasta ja 1993 Kivesvaarasta. Näiden myötä Leville tuli yhdeksän hissiä ja muuta hiihtokeskuksen kaulustoa, kuten rinnekoneita.
”Saimme paljon julkisuutta, kun kasvoimme lamavuosina”, Jouni muistelee.
Kansainvälistymisen osalta Palosaari lähettää kiitoksia Kittilän taannoiselle kunnanjohtajalle Aarne Nikkalle, jolla oli visio Kittilän lentokentästä.
Kansainvälinen matkailu alkoi yskähdellen
Haave kansainvälisestä matkailukeskuksesta konkretisoitui 1990-luvun alkupuolella, kun hotelli Sirkantähteen saapui kaksi japanilaista tutustumaan alueeseen. Ulkomaisten vieraiden saapuminen oli tärkeä tapahtuma.
”Vuokraamon porukka laitettiin parturiin ja heille hankittiin puhtaat vaatteet. Pakkasta oli 30 astetta ja japanilaiset käyttivät hengityssuojaimia. Meillä oli kova pelko siitä, miten he pärjäävät ulkona. Illalla tunturissa huomasimme, että pimeä ja kylmä oli heille iso elämys. He olivat ensimmäiset, joiden avulla oppimme meidän erityisen elämyksen kansainvälisille asiakkaille.”
Matkatoimisto Inghams toi Leville Briteistä hiihtoturisteja 1990-luvun puolivälissä. Se aiheutti ihmetystä Kittilässä.
”Selvisi, että eivät he tulleet pelkästään laskettelemaan. Heitä miellytti laaja kokonaistarjonta Lapin eksotiikan lisäksi, kuten moottorikelkkailu sekä poro- ja husky-ajelut. Nykyään Levillä on yli 50 ohjelmapalveluyritystä.”
Ankkurihissit saivat negatiivista palautetta kansainvälisiltä asiakkailta.
”Ulkomaiset turistit hakevat helppoja rinteitä ja mukavia nousuja. Ajatus tulevista hissi-investoinneista sai alkusysäyksen, kun luimme nuivia palautteita hisseistämme. Myös hiihtokoululla on tärkeä rooli kansainvälisten vieraiden viihtymisessä. Halusin heti, että hiihtokoulu toimii ammattimaisesti ja on kiinteä osa keskuksen toimintaa.”
Maailmancupiin uskoi vain harva
Vuonna 1997 Palosaari kulki Levin metsissä yhdessä hiihtovaikuttaja Martti Uusitalon kanssa. Tunturista löytyi alue, jossa kaksikko näki maailmanluokan kisarinteen. Saman vuoden Grenoblen hiihtokeskusalan messuilta Palosaari osti lelugondolin. Ajatus jatkojalostui siten, että pian ostettiin yksi gondolikoppi – Levi Projekti 2000 oli käynnistynyt.
”Seuraavana vuonna lähdimme Keski-Eurooppaan katsomaan purettavaa kohtuuhintaista gondolihissiä. Helsingin Sanomien toimittaja oli saanut vihiä reissustamme. Kauppa käytetystä hississä peruuntui, mutta pallo oli jo pyörimässä. Piti ostaa uusi.”
Samaan aikaan Kalle Palander voitti pujottelun maailmanmestaruuden. Kesäkuussa tehtiin päätös gondolin hankkimisesta ja maailmancup-rinteen tekemisestä. Gondoli avattiin milleniumina, minuutin yli. Seuraavana keväänä rinteessä laskettiin jo ensimmäinen Eurooppa cupin kisa.
Levi panosti Eurooppa cupin kisoihin valtavasti järjestelyjen ylittäessä reippaasti jopa maailmancup-vaatimukset. FIS ei kuitenkaan suhtautunut suopeasti Levin yrityksiin saada pujottelun maailmancupin osakilpailu Lappiin. Haasteita oli ainakin kolme: pimeys, etäisyys sekä pakkanen. Haasteita lähdettiin taklaamaan yksitellen.
”Uhrasimme Uusitalon Martin muutamaksi vuoden FIS:in ajamaan Leville kisoja. FIS:n säännöistä sanottiin, että rinteessä pitää olla 80 luxin tehoinen valaistus. MTV kertoi, että 800 olisi hyvä laadukkaaseen televisiointiin. Tilasimme siis 900 luxin valot, jotka maksoivat miljoona markkaa.”
Seuraavaksi Levillä tehtiin laaja Excel-tutkielma maailmancup -kisojen pääkohdemaiden liikkumisesta kisapaikalle. Lopputulos esitti Levin olevan kokonaisuutena ajallisesti helpoiten saavutettava maailmancupin paikka, kun huomioidaan lentoaika ja lentokenttäsiirtymiset.
”Kun vielä huomasimme, että FIS:n kisoissa ei ole pakkasrajaa, oli kaikki merkittävät haasteet voitettu!”
Eurooppa cupiin panostettu tv-tuotanto poiki yllättävää tulosta nopealla aikataululla. Levin kisojen jälkeisellä viikolla Keski-Euroopassa peruttiin kisoja heikon lumitilanteen takia ja Levin tv-taltiointi kelpasi kansainvälisten lähetysten täytteeksi.
Viesti Levin talvesta ja kisajärjestelykyvystä tavoitti myös FIS:n johtajat. Ensimmäinen Levin maailmancup järjestettiin 2004. Kisasta tuli suomalaisittain ikimuistoinen, kun Tanja Poutiainen nousi korkeimmalle korokkeelle.
”Se oli hieno päivä. Suomen ensimmäinen MC-kisa ja Tanjalle ensimmäinen maailmancupin voitto. Se oli täydellinen tarina”, Jouni muistelee.
Nykyisin Levillä on vakiopaikka naisten maailmancup-kalenterissa marraskuun puolivälissä. Viime aikoina FIS:n kabineteissa on keskusteltu, josko myös miehet kisaisivat jälleen Levillä. Lumivarmuus ja toimivat järjestelyt ovat mainio yhdistelmä.
Keinojäätikkö varmistaa olosuhteet
Syksyllä 2022 Eturinteille avattiin Levi Glacier -alue, johon kuuluu Levi Glacier Express -tuolihissi. Jäätikön idea on, että alue pidetään jatkuvasti lumen peitossa säilölumen avulla.
”Tällä varmistetaan, että meillä on monta harjoittelurataa laskukunnossa heti lokakuun alussa. Samalla varmistuu se, että laskukausi jatkuu aina toukokuun alkuun saakka.”
Glacierin alue on otettu vastaan todella positiivisesti myös kansainvälisten kisalaskijoiden keskuudessa.
”Meillä on ollut liki kaikki tekniikkalajien huiput täällä lokakuun lopulta aina pitkälle marraskuuhun saakka. Myös kumpare- ja freestylemaajoukkueita ympäri maailmaa on käynyt täällä treenaamassa.”
1990-luvun kansainvälisiltä turisteilta tullut palaute on jäänyt pitkäksi aikaa leviläisten mieleen. Kesällä 2024 Leville nousee jälleen uusi moderni tuolihissi, Levi Six.
Lue myös: Levi Six – uusi tuolihissi tuo nopeat nousut toiselle puolelle tunturia
Levi on nykyisin liki 30 000 vuodepaikan ympärivuotinen matkailukeskus. Jouni Palosaari on ollut pitkään rakentamassa Levin kehitystä, joten hänellä on näkemys myös tulevaisuuden menestysreseptistä:
”Keskukseen pitää olla helppo tulla ja helppo olla. Monipuoliset palvelut ovat sujuvasti saatavilla. Teknologian ja lumensäilönnän tietotaidon ansiosta saamme rinteet nopeasti ja varmasti avattua luvattuna ajankohtana. Lumivarmuus tekee Levin ja muutkin Suomen keskukset kansainvälisesti erittäin kiinnostaviksi.”
Pysy ajan tasalla alamäkimaailman tapahtumista, tilaa Ski.fi-uutiskirje!
