Tunnelmallisessa kartanomiljöössä sijaitseva Messilä on vuodesta toiseen yksi Suomen suosituimmista hiihtokeskuksista. Messilä juhlii kaudella 2019–2020 viisikymmentä vuotta pitkää alamäkeä. Varsinainen juhlapäivä koittaa lauantaina 11. tammikuuta 2020.
Rinteet merkittiin vessapaperilla
Ski.fi-sivustoa julkaisevan Suomen Hiihtokeskusyhdistyksen tuottamassa Elämää alamäessä -kirjassa Messilän historiaa pureudutaan hauskojen tarinoiden kautta. Syntymäpäiväsankarin kunniaksi julkaisemme otteita kirjasta:
Kalpalinnan menestystä seurattiin myös Messilässä, jossa 1600-luvulla perustettu vanha kartano oli siirtynyt sukupolvenvaihdoksessa Kyösti ja Kaarina Toivoselle. He olivat päättäneet luopua tilalla karjasta ja kaavailivat alueelle uudenlaista toimintaa.
Messilän rinnepäällikkö Sami Mattiniemi kertoo kuulleensa Kyösti Toivoselta hauskan tarinan hiihtokeskuksen syntyajoilta.
”Vuonna 1968 Kyösti oli miettinyt Messilän keltaisessa kartanossa ystävänsä Liisa Kososen kanssa, että tänne pitäisi perustaa hiihtokeskus. He ottivat vessapaperirullat mukaansa ja merkitsivät vessapaperilla puihin paikat, jonne rinteet pitäisi rakentaa. Vuosi siitä tänne tuli ensimmäiset hissit”, Mattiniemi sanoo.
Aluksi Messilään raivattiin vain kaksi rinnettä: kartanolle laskeva eturinne ja nykyään Laaso-rinteenä tunnettu taaimmaisin rinne.
”Syy siihen, miksi niiden välille ei tehty rinteitä lainkaan, oli se, että siellä oli luonnonpuroja ja Kyösti ja Liisa ajattelivat, että siellä lumi sulaa”, Mattiniemi kertoo.
Messilä ja Tiirismaa yhdistyivät
Lahdessa Messilän ja Tiirismaan välejä oli vuosikymmenten ajan leimannut omalaatuinen yhteistyö- ja kilpailusuhde. 1990-luvulla naapurukset yhdistyivät, ja vuonna 1993 molemmat päätyivät pankin haltuun.
”Tiirismaa lopetettiin, ja pankit panostivat Messilään. Nykyiset omistajat ostivat sen vuonna 1999”, kertoo Messilän rinnepäällikkö Sami Mattiniemi.
Vuodesta 1999 lähtien Messilän hiihtokeskusta on pyörittänyt Messilän Maailma Oy, jonka takana on kolme helsinkiläistä liikemiestä, Aulis Lähde, Yrjö Timonen ja Kari Heiskanen. He ovat saaneet luotsattua Messilän takaisin kasvu-uralle.
”Olemme yksityinen yritys, emmekä kuulu mihinkään ketjuun”, Mattiniemi sanoo.
Mattiniemen mukaan Messilän vahvuuksia ovat vanha, kompakti kartanomiljöö, sijainti pääkaupunkiseudun läheisyydessä ja lumivarmuus.
”Olemme profiloituneet perhekeskukseksi. Meillä käy paljon aloittelevia harrastajia. Majoittujista 80 prosenttia on yritysasiakkaita”, Mattiniemi kertoo.
Enemmän lähimatkailua
Rahoituskriisi tuntui eritoten brittituristien kanssa töitä tehneissä paikoissa. Kaikkien keskusten toimintaan sen vaikutukset eivät kuitenkaan heijastuneet. Yksi näistä oli Messilä, jossa toiminta jatkui entisellään, joskin investoinnit menivät hetkeksi hieman jäihin, kertoo rinnepäällikkö Sami Mattiniemi.
”Meille se ehkä oli jopa suotuisaa aikaa, koska silloin tehtiin enemmän lähimatkailua”, Mattiniemi pohtii.
Mattiniemen mukaan rahoituskriisiä enemmän Messilän talvikausiin on vaikuttanut sää.
”Jos Helsingissä sataa torstaina lunta ja perjantaina on pikku pakkanen ja aurinko paistaa, viikonloppuna on tupa täynnä”, hän kuvailee.
Juuri tällainen oli kausi 2012–13, josta tuli Messilässä kaikkien aikojen huipputalvi.
”Joka viikonlopulle osui silloin säitten ja lumien puolesta komea keli.”
Messilä juhlistaa 50-vuotista taivaltaan lauantaina 11.1.2020 rinteillä. Luvassa on koko päivän mittainen huikea rinnetapahtuma!
Pysy ajan tasalla alamäkimaailman tapahtumista, tilaa Ski.fi-uutiskirje!
