Haluatko kehittyä laskijana ja samalla varmistaa entistä paremmat sekä turvallisemmat mäkipäivät? Avaimet kehitykseen voi löytyä jostain ihan muualta kuin rinteestä. Monet kokeneet laskijat – kuten alppi- ja freestyle-maajoukkueen ykköstykit – ovat hakeneet harjoitteluunsa uutta näkökulmaa fysioterapeuttisen testaamisen avulla.
Maajoukkuelaskijoiden apuväline
”Fysioterapeuttisen testaamisen tarkoitus on kartoittaa kropan toimintaa: mahdollisia puolieroja, kehitysalueita tai heikkoja kohtia, jotta mäessä pystyisi pitämään kontrollin yllättävissäkin tilanteissa”, Urheilu Mehiläisen ja Suomen alppi- ja freestylemaajoukkueiden fysioterapeutti Jesse Talikka kertoo.
Jesse Talikka on testannut kaikki Suomen alppimaajoukkueen laskijat. Freestyle-laskijoiden kanssa työ on vielä kesken, mutta kevään 2020 aikana myös freestyle-maajoukkue on testattu. (Lue aiheesta lisää Mehiläisen sivuilta: Kokonaisvaltainen hyvinvointi ja vammojen ennaltaehkäisy huippu- ja harrastelaskijoilla)
Testien löydökset on jo viety huippu-urheilijoiden harjoitusohjelmiin. Alppimaajoukkueen laskijoilla esimerkiksi lantion ja keskivartalon hallintaa on hienosäädetty ja siihen liittyvää harjoittelua on kehitetty.
”Lantion ja keskivartalon hallinta on erityisen tärkeää niin maajoukkue- kuin harrastajalaskijoilla, sillä lantion asento vaikuttaa polven linjaukseen”, Jesse Talikka muistuttaa.
Kun keskivartalon ja lantion lihakset – eli paljon puhuttu core – on kunnossa ja hallinnassa, niin koko alavartalo pysyy hallinnassa myös yllättävissä tilanteissa. Jos taas lantion hallinta katoaa, niin polven linjaus saattaa rinteessä pettää. Se taas lisää loukkaantumisriskiä (lue myös: Hiihtäjän polvivammoja voidaan ehkäistä ja hoitaa).
Testaamalla löydetään ongelmakohdat
”Ensin testataan toiminnallista symmetriaa erilaisilla alaraajojen kurotustesteillä. Tässä nähdään, onko symmetriassa puolieroja”, Jesse Talikka avaa testaustilannetta.
”Sitten tarkastellaan tarkemmin hallintaa, eli polven linjausta sekä lantion ja keskivartalon hallintaa – testataan aiheuttaako tietyt liikkeet kontrollin ja hallinnan pettämistä. Yhtenä osana katsotaan, kuinka paljon jaloissa on voimaa. Tehon tuottoa testataan eri lihasryhmillä. Absoluuttisen voiman sijaan tässäkin on tärkeintä katsoa, että raajoissa ei ole puolieroja.”
Testaaminen on tärkeä, mutta varsin nopea prosessi. Testejä tehdään esimerkiksi Mehiläisen Töölön toimipisteessä.
”Testaamiseen on hyvä varata aikaa noin pari tuntia. Siinä ajassa saadaan vedettyä testi läpi ja saa palautteen jo samalla. Seuraavalla käynnillä käydään läpi yksilöllinen harjoitusohjelma ja opetellaan puutteita korjaavia harjoitteita. Parilla käynnillä pääsee pitkälle.”
Tuloksena enemmän laadukkaita laskupäiviä
Testien antama tieto viedään mahdollisimman nopeasti käytäntöön.
”Maajoukkuelaskijat ovat huomanneet, että joku asia ei treenissä tai laskussa toimi, mutta eivät ole ennen päässeet kiinni ongelmaan. Testaamisen myötä on päästy konkreettisesti pureutumaan ongelmakohtiin, ja heti korjaamaan niitä”, Jesse Talikka kertoo testaamisesta saaduista hyödyistä.
Maajoukkuelaskijoiden innon testidataan ymmärtää, mutta hyötyykö fysioterapeuttisesta testaamisesta myös laskettelusta innostunut aktiivilaskija?
”Jos haluaa vähäkään haastaa omaa laskemista ja hakea omia rajoja rinteissä, niin testaamisella saadaan varmistettua, että kroppa on valmis uusiin haasteisiin”, Jesse Talikka vakuuttaa.
Testitulosten perusteella laaditun yksilöllisen harjoitusohjelman avulla pääsee kehittämään itseään. Oikea treenaaminen myös ehkäisee vammojen syntymistä, joten luvassa on entistä enemmän terveitä laskupäiviä.
”Laskettelu on hyvin sesonkipohjaista. Välillä ei lasketa pitkään aikaan ja sitten mennään viikoksi rinteeseen. Silloin voi tulla kaikenlaisia kolotuksia. Kun kropan heikkoudet on treenattu kuntoon, on edessä entistä laadukkaampia laskupäiviä”, Jesse Talikka lupaa.
Artikkeli on tehty yhteistyössä Urheilu Mehiläisen kanssa. Seuraa Urheilu Mehiläistä Instassa @urheilumehilainen
