Suomi 100 vuotta alamäessä – katso upeat kuvat vuosien varrelta

#iloirtirinteestä
Kolilla on aivan erityinen paikka suomalaisessa kulttuurihistoriassa, mutta myös lasketteluperinteessä. Kolilla on tänä talvena 80-vuotisjuhlakausi. Kuva: Koli
Kolilla on aivan erityinen paikka suomalaisessa kulttuurihistoriassa, mutta myös lasketteluperinteessä. Kolilla on tänä talvena 80-vuotisjuhlakausi. Kuva: Koli

Suomalaisen alppihiihdon historia on pitkä ja värikäs. Satavuotiasta Suomea juhlistamaan kokosimme kuvagallerian suomalaisen alamäen vaiheista aina 1930-luvulta nykypäivään.

Saksalaiset alppijääkärit olivat mukana raivaamassa Ounasvaaran pujottelurinnettä vuonna 1943 ja näyttivät alppihiihdon esimerkkiä toisen maailmansodan viimeisinä vuosina. Alppijääkäreiden mukaan on nimetty yhä käytössä oleva Ounasvaaran rinneravintola ”Alpenjager”.

Talvella 1943 Ounasvaaralla järjestettiin kansainvälinen pujottelukisa. Kuva: Ounasvaara
Talvella 1943 Ounasvaaralla järjestettiin kansainvälinen pujottelukisa. Kuva: Ounasvaara

Hiihtohissien nopeus, turvallisuus ja mukavuus on kehittynyt jättiharppauksin. Kuvassa nautitaan Rukan hiihtohissin kyydistä 1950-luvulla.

Rukalla on aina oltu ylpeitä hiihtohisseistä. Ja syystäkin. Kuva: Ruka
Rukalla on aina oltu ylpeitä hiihtohisseistä. Ja syystäkin. Kuva: Ruka

Lähikeskuksilla on ollut erittäin suuri merkitys laskettelun suosion kasvattamisessa. Lähellä on ollut helppo ja hauska harrastaa. Kouvolan Mielakassa on laskettu jo yli 50 vuotta. Lue myös: Mielakka on aktiivinen viisikymppinen.

Mielakassa on ollut jo vuosikymmeniä aktiivista seuratoimintaa. Kuva: Mielakka
Mielakassa on ollut jo vuosikymmeniä aktiivista seuratoimintaa. Kuva: Mielakka

1970-luvulla laskettelun suosio Suomessa kasvoi. Iloinen 70-luku näkyi myös mainoksissa ja esitteissä. Tässä esimerkkiä Saariselältä.

1970-luvussa oli tyyliä. Kuva: Saariselkä
1970-luvussa oli tyyliä. Kuva: Saariselkä

80-luku toi rinteisiin neonvärit, värikkään pukeutumisen ja freestyle-laskijat. Aluksi freestyle kattoi kolme lajia: kumpareet, hypyt ja baletin. Kuvassa freestyle-hyppyjen mallia Messilästä.

Freestyle ja neonvärit kuuluivat 80-lukuun. Kuva: Messilä
Freestyle ja neonvärit kuuluivat 80-lukuun. Kuva: Messilä

Mikko Alatalo on tunnettu suksimies. Hänen lanseeraama ”taikanappi” tuli monelle tutuksi television hiihtokouluohjelmassa. Mikko Alatalo ilottelemassa Himoksen hiihtokoulun kanssa. Kuva: Himos

Mikko Alatalo on tuttu näky rinteessä. Kuva: Himos
Mikko Alatalo on tuttu näky rinteessä. Kuva: Himos

1990-luku toi carving-sukset. Leikkaava käännös teki laskettelusta entistä hauskempaa ja vauhdikkaampaa. Kuvassa viiletetään Ylläksen rinteitä lähes kainalo lunta viistäen.

Carving-sukset toivat lasketteluun aivan uutta virtaa ja vauhtia.
Carving-sukset toivat lasketteluun aivan uutta virtaa ja vauhtia.

Vuosituhannen vaihteessa iloinen parivaljakko Sami Uotila ja Kalle Palander toivat raikkaan – ja menestyksekkään – tuulahduksen suomalaiseen urheilukulttuuriin. Nykyään Sami Uotila jatkaa isänsä työtä Vihti Ski Centerin johdossa. Samin veli Janne Uotila on kehittänyt Peuramaasta lapsiperheiden suosiman hiihtokoulu- ja kasvattajakeskuksen. Kalle Palander on tuttu näky molemmissa keskuksissa.

Alppimaajoukkueen ykköstykit Sami Uotila ja Kalle Palander armeijan leivissä.
Alppimaajoukkueen ykköstykit Sami Uotila ja Kalle Palander armeijan leivissä.

Vuonna 1977 perustettu Skimbaaja-lehti vaikutti vahvasti suomalaisen laskettelukulttuurin kehittymiseen. Kansallisen mediatutkimuksen (KMT) mukaan Skimbaajalla oli 2000-luvun alussa parhaimmillaan yli 120 000 lukijaa. Vuonna 2001 Pyhällä otetussa kuvassa Skimbaajaa lukee kumparemaajoukkueen Jani Honkanen.

Skimbaaja-lehteä julkaistiin vuosina 1977–2013.
Skimbaaja-lehteä julkaistiin vuosina 1977–2013.

Kuka olisi Suomen itsenäisyyden 50-vuotispäivänä uskonut, että suomalainen voittaa alppihiihdon maailmancupin ja Suomessa järjestetään alppihiihdon maailmancup-osakilpailu? Levi ja Tanja Poutiainen tekivät historiaa helmikuussa 2004.

Tanja Poutiainen juhli ensimmäistä maailmancup-voittoaan Levillä.
Tanja Poutiainen juhli ensimmäistä maailmancup-voittoaan Levillä.

Kaikkien aikojen menestynein freestylelaskija, Janne Lahtela, poseeraa Salt Lake Cityn olympialaisista 2002 voittamansa kultamitalin kanssa. Presidentti Sauli Niinistö myönsi 1.12.2017 Janne Lahtelalle Suomen Leijonan ritarikuntien I-luokan ritarimerkin soljin. Olympiakultamitalisti, maailmanmestari ja maailmancup-voittaja valmentaa nykyään Suomen kumparemaajoukkuetta.

Janne Lahtela ja oympiakulta.
Janne Lahtela ja oympiakulta.

”Märkäperseet” herättivät ihmetystä ilmestyessään massoittain rinteisiin 1990-luvulla. Lumilautailijat toivat aivan uuden asenteen lasketteluun ja urheiluun yleensä. Lumilautailijoiden ansiosta suorituspaikat ja laskeminen on monipuolistunut. Menneiden vuosien jättimäisten hyppyreiden rinnalle rakennetaan entistä useammille sopivia parkkeja.

Iso-Syötteen parkkitarjonta on nykyään esimerkillisen monipuolinen.
Iso-Syötteen parkkitarjonta on nykyään esimerkillisen monipuolinen.
lue lisää