Laskettelupäivä kannattaa aina aloittaa huolellisella valmistautumisella. Se ei vie paljon aikaa, mutta tuo lisää vauhtia mäkipäivään ja voi säästää tapaturmilta. Professori, liikuntalääketieteen erikoislääkäri, Olli Heinonen vertaa rinteeseen lähtöä lentoliikenteeseen:
”Laskettelu on vähän samanlaista kuin lentoon lähtö, aina pitäisi tarkistaa rutiinilla varusteet ja suunnitelmat. Vasta kun lista on käyty läpi, niin sitten lähdetään.”
Lämmittele lihakset, herätä aivot
Varusteiden lisäksi myös laskijan tulee olla valmis laskuja varten. Mistään rankasta jumppa- tai venyttelytuokiosta ei kuitenkaan ole kyse. Olli Heinosen ohjeet ovat varsin yksinkertaiset:
”Tärkeintä on virittää kroppa ja mieli ensimmäisiä laskuja varten. Pientä hyppelyä, tasapainoilua ja lämmittelyä. Kannattaa tehdä samanlaisia liikeratoja kuin mäessä, jolloin lihakset saadaan herätettyä laskusuoritukseen.”
Myös aivot pitää lämmitellä ja valmistaa laskemiseen:
”Ensimmäisissä laskuissa pitää lihasten olla lämpiminä ja koordinaatiokyky sekä taidot herätelty”, Olli Heinonen muistuttaa.
Laskettelija tarvitsee treeniä ja harkintaa
Rinneonnettomuuksien taustalla on usein ajattelemattomuus, huolimattomuus tai liian suuri tilannenopeus. Olli Heinonen syventää riskitekijöiden listaa:
”Onnettomuusriskiä lisää, jos ei ole valmistautunut kunnolla, ylittää omat kykynsä tai on alisuoriutumistilassa – eli lähtee mäkeen kylmiltään, ilta on mennyt pitkäksi, taidot on vähän viime kaudelta tai elimistö ei muuten ole ihan skarppi laskettelemaan.”
Lämmittelyn ja valmistautumisen lisäksi laskija tarvitsee harjoittelua ja harkintaa. Pitää ymmärtää mihin omat taidot ja kyvyt riittävät. Välineiden lisäksi tulee hallita itsensä ja olosuhteet. Harjoittelemalla saa tuntuman rinteeseen, välineeseen ja omaan osaamiseen.
”Ja jos haluaa hyppiä, niin ei kannata yrittää liian monimutkaisia temppuja kylmiltään ja liikaa uskoa itseensä,” Olli Heinonen muistuttaa.
Riskeinä aamun kankeus ja illan väsymys
Aamun ensimmäiset laskut ja mäkipäivän viimeiset mutkat ovat tunnetusti ne vaarallisimmat. Syyt kuitenkin ovat Olli Heinosen mukaan erilaiset:
”Ensimmäisten laskujen onnettomuudet usein johtuvat siitä, että ei olla valmiita ja lähdetään kylmiltään mäkeen. Laskupäivän lopussa taas iskee väsymys, eikä keskittyminen enää riitä, vaan ajatus lähtee karkailemaan.”
Aika harvoin päivän päätteeksi onnettomuus johtuu kunnon pettämisen takia, vaan taustalla on keskittymisen herpaantuminen.
”Väsymys voi tulla lihaksiin, mutta yhtä lailla keskittyminen voi väsyä. Jos keskittyminen on häiriintynyt eikä enää jaksa skarpata, niin kannattaa lopettaa siltä päivältä”, Olli Heinonen vinkkaa.
Vanhan sanonnan mukaan päivän ”viimeinen” lasku on vaarallisin. Parempi onkin lopettaa ajoissa ja suunnata sitten seuraavana päivänä virkeänä uudestaan mäkeen.
Artikkeli on tehty yhteistyössä Mehiläisen kanssa.
