”Onhan se mukavaa tulla valituksi olympiajoukkueeseen. Koen, kuitenkin että olympialaiset ovat osa minun urheilu-uraani, ja yksi kisa muiden joukossa”, Pohjolainen toteaa.
Tiukka kisaputki Keski-Euroopassa
Pohjolaisella on takana pitkä rupeama Keksi-Euroopassa ennen olympialaisia. Reilun kuukauden kisareissu sisälsi maailmancup-startteja sekä Eurooppa Cupin osakilpailuja. Pujottelukauden avauksessa Levillä Pohjolainen palasi loukkaantumisen jälkeen sähäkästi takaisin kisarinteille ollen kilpailun 24:s. Levin jälkeen alkoi kuitenkin suvantovaihe. Treenit ja kilpailut päättyivät moniin ulosajoihin, kunnes taas tammikuussa Pohjolainen pujotteli uransa parhaimpaan tulokseen Itävallan Schladmingissa ollen iltapujottelun 14:s.
”Tuntui, että Schladmingissa ja sen jälkeen olen saanut laskemiseni taas kasattua. Niin sanotusti, suksi on alkanut taas luistamaan.”
Kauden huipennus
Vaikka Pohjolaista ei itse matkustaminen maailman toiselle puolelle houkuta, on nuori alppihiihtäjä kuitenkin keskittänyt ajatuksia jo kohti tulevaa olympiakoitosta. Pohjolainen sai puhelun olympiapaikasta Schladmingin maailmancupin jälkeen. Alppihiihtäjä ei aseta turhia tavoitteita itselleen, vaan pitää omat odotukset realistisina.
”Minulla ei ole ikinä ollut mitään pakottavaa tarvetta odottaa tai asettaa tiettyjä tavoitteita mihinkään kilpailuun. Lähden aina tekemään omaa normaalia onnistunutta laskua”, Pohjolainen sanoo.
Hyvinkääläisen tiivis kisakausi jatkuu Pekingin jälkeen vauhtitreeneillä, pujottelun Eurooppa Cupin osakilpailuilla, jonka myötä kausi huipentuu junioreiden MM-kilpailuihin Kanadassa. Yksi on siis varmaa: Pohjolaisen matka kohti maailman terävintä kärkeä jatkuu varmin askelin.
”Sitä kasvaa joka päivä, kun kokee kaikkea uutta.”
