Miten liikkua turvallisesti merkittyjen reittien ulkopuolella?
Maaston valinta
Vyörymaaston tunnistaminen on tärkein keino välttää lumivyöryt omalla reitillä. Maastosta tulisi oppia tunnistamaan yli 25°:n alueet ja vyöryväylät, eli mihin asti lumivyöry voi liikkeelle lähtiessään yltää ja mitä ovat maastoansat.
Mitä on lumivyörymaasto?
Lumivyörymaastoksi määritellään vyöryn lähtöalue, vyöryväylä ja kasaantumisalue eli alue, johon asti lumivyöry liikkeelle lähtiessään etenee. Lähtöalue on yli 25°:n rinnekulmassa olevan vähintään 10 metriä x 10 metriä kokoinen alue.
Isoilla jyrkillä alueilla vyöryt ovat massaltaan ja vauhdiltaan suuria, jolloin vyöryjen kasaantumisalueet ovat huomattavan kaukana lähtöalueista.
Lumivyöryennusteet
Lumivyöryennusteiden tarkoituksena on auttaa ihmisiä tekemään turvallisuutta edistäviä päätöksiä luonnonvaraisilla reiteillä liikuttaessa. Lumivyöryennusteita on hyvin eritasoisia riippuen, missä päin maailmaa liikutaan. Alueilla, joissa on paljon ihmisiä ja paljon lumivyörymaastoa, on usein myös kattavat ennusteet.
Lumivyöryennusteissa kerrotaan, kuinka maastossa tulisi liikkua ilman tarpeettomia riskejä. Tämän lisäksi ennuste kertoo, mikä on alueen vyöryvaara ja vyöryongelma.
Vyöryennusteen tulkitseminen
Tärkeintä on tunnistaa maasto, jossa liikkuu. Jos alueella ei ole lumivyörymaastoa, ei myöskään lumivyöryvaaraa ole. Mitä enemmän lumivyörymaastoa kuljettavalla alueella on, sitä suuremman riskin liikkuja ottaa.
Mitä isompi vyöryvaara on, sitä tärkeämpää on maaston tunnistaminen ja valinta. Huomioi, että suurin osa vyöryonnettomuuksista tapahtuu kun vyöryvaaran taso on 2 tai 3.
Katso Ylläksen lumivyöryennuste.
Muistilista liikkujalle – kuinka vältät lumivyörymaaston
- Kulje merkityillä reiteillä tai hiihtokeskuksen rinnealueella
- Kulje alle 25°:n alueilla kaukana jyrkistä rinteistä
- Kulje harjanteita ja korkeampia muotoja pitkin
- Ole erityisen tarkkana luonnonvaraisilla reiteillä huonolla näkyvyydellä – ympärillä olevan maaston arviointi on hankalaa
- Tiedä missä olet! Suunnittele reittisi, lue karttaa ja käytä tarvittaessa GPS-laitetta tai puhelimen maastokarttasovelluksia
Lumivyöryjen syntyminen ja erilaiset lumivyöryt
Lumivyöryt ovat luonnollinen ilmiö, ja yksinkertaisesti lumivyöry on lunta, joka liikkuu alas kaltevalla pinnalla. Lumivyöry tarvitsee liikkeellelähtöön riittävän jyrkän paikan ja sopivat olosuhteet.
Vaarallisin lumivyörytyyppi on laattavyöry. Tämän lisäksi on olemassa muitakin vyörytyyppejä, kuten irtolumi-, liuku-, sohjo- ja jäävyöryt, joiden tarkempi kuvaus on jätetty pois tästä materiaalista.
Laattalumivyöry
Laattalumivyöry on ihmiselle tilastollisesti vaarallisin vyörytyyppi, sillä noin 95 % vyöryonnettomuuksista tapahtuu laattalumivyöryissä.
Laattalumivyöryn vaarallisuus perustuu siihen, että liikkeelle lähtevät lumimassat ovat suuria. Pienissäkin laattalumivyöryissä lumimassat painavat helposti useita tonneja. Laattalumivyöryt saavat alkunsa yli 25°:n rinteillä.
Kuinka laattalumivyöry syntyy?
Lumipeite muodostuu kerroksista, joista osa on kovempia ja osa heikompia. Laattalumivyöry syntyy heikon kerroksen romahtaessa ja sen päällä olevan lumilaatan lähtiessä liikkeelle.
Kun heikon kerroksen päälle kertyy uutta painoa, lumen tai ihmisen myötä, voi heikko kerros romahtaa alas. Romahdus leviää kaikkialle, missä heikkoa kerrosta ja riittävää painoa on. Jos heikon kerroksen romahdus tapahtuu riittävän jyrkällä alueella, lähtee lumi liikkumaan alas.
Katso video laattalumivyöryn synnystä.
Viimeisessä osiossa käymme läpi vyörypelastusvälineistöä, pelastustilannetta sekä sitä, miten voit jatkossa kehittää lumiturvallisuustaitojasi.
