Kisaolosuhteista on kantautunut satunnaista tietoa, sillä vain harva on päässyt kisarinteillä aiemmin laskemaan. Varmana tiedetään, että rinne on tykkilumella pinnoitettu.
”Siinäpä se kaikki on, mitä rinteestä tiedän. Viime päivinä siellä on ollut pirun kylään. Villeimmät huhut kertovat, että tuuli voi tuoda rinteeseen autiomaan hiekkaa”, Torsti kertoo.
Suomessa lasketaan paljon tykkilumella, mutta mitään etua se ei suomalaisilla tuo.
”Tykkilumi on tuttua kaikille maailman laskijoille. Kun mennään uuteen maahan, niin siellä on uusi ilmasto ja erilainen korkea ilmanala. Sanotaan, että kisapaikalla lumi on agressiivista, kuten oli Pyeonchangin kisoissakin. Siellä ensimmäisellä laskulla tuntui, että polvi pyörähtää paikaltaan.”
Kun lumi on aggressiivista katse kääntyy laskemisen ohella myös välineisiin. Torsti lähestyy tilannetta suksien kautta.
”En tykkää säätää monoja. Mikäli haasteita ilmenee, niin kanttien viimeistelystä lähdetään liikkeelle ja mikäli on vielä tarvetta, siirrytään pohjan puolen kanttien tarkasteluun”
Monot ovat muuten tärkeässä osassa, niin tärkeässä, että ne olivat yksi Torstin erityisen huomion kohteista alkaneella kaudella.
”Viime kaudella laskin yhdellä mono parilla, jotka löystyivät kauden aikana. Uusien ottaminen käyttöön kesken kauden ei ollut hyvä päätös. Tälle kaudelle lähdin käyttämään kahta paria vuorotellen. Toinen pari jäi reissusta noin 10 laskupäiväksi. Nyt ne ovat liian erilaisia vuorotteluun. Molemmat parit ovat kuitenkin mukana, joten saa nähdä kummat laitan kisoihin.”
Oivaa arvokisamenestystä
Torsti on tehnyt arvokisoissa hyvää tulosta. Etelä-Korean kisoissa 2018 hän sijoittui suurpujottelussa sijalle 17. Cortina d´Ampezzon MM-kisoissa 2021 parisuurpujottelussa sijalla 12 ja suurpujottelussa 15. Kauden parhaat suoritukset ovat tulleet arvokisoissa. Tarkkaa syytä menestykselle urheilija ei osaa antaa.
”Jokainen kisa on oma tarinansa. Kertoo ainakin siitä, että olemme valmistauduttu hyvin arvokisoihin. Vaikea sanoa mikä taustalla suoranaisesti on, onko se vaikka mentaalinen tai fyysinen. Arvokisat sytyttävät, se täytyy myöntää.”
Kolmannet olympialaiset saavat Torstin huulet kääntymään ylöspäin.
”Olympialaiset ovat hieno urheilujuhla. Niissä on jotain extraa, joka saa hymyilemään. Kisoihin liittyy myös paljon säätöä erilaisten asioiden kanssa. Juuri äsken sain olympia-asut. Ne on hieno pukea ylle ja olla osa isoa Suomen joukkuetta. Olympialaisissa edustetaan Suomea konkreettisemmin kuin maailmancupissa.”
Alppimaajoukkueen ikäpresidentti
30-vuotiaana Torsti on laskijana parhaassa iässä, muutoin Suomen maajoukkue on hyvin nuori. Ikäpresidentin rooli on vaasalaiselle tuttu.
”Konkariksi ryhdyttiin kutsumaan heti kun Marcus Sandell lopetti kisalaskemisen. Omaan korvaani konkari kuulostaa vanhalta, jota en itse tunne olevani. Toki Suomen joukkueessa vertaantuu muihin laskijoihin ja heihin nähden olen vanhempi. Olen nyt laskenut Ruotsin joukkueen mukana kaksi kautta ja siellä olen muiden kanssa suunnilleen saman ikäinen.”
Kokeneena laskijana hän haluaa kuitenkin jakaa kokemuksiaan nuoremmille.
”Koen ylpeyttä ja jonkinlaista vastuuta siitä, miten voisin auttaa nuorempia. En tiedä haluavatko he kuunnella vinkkejäni, mutta ainakin luomalla turvallista ja rentoa tunnelmaa voi heidän oloa kohentaa.”
Ruotsissa puhalletaan yhteiseen hiileen
Alppihiihto on joukkuelaji, jossa yksilösuoritus kestää lähtöviikseltä maaliviivalle. Kaksi kautta Ruotsin maajoukkueen mukana ollut Torsti on havainnut kulttuurieroja Pohjanlahden eri rannikoilla.
”Itse on vastuussa työn tekemisestä, mutta alppihiihdossa tarvitaan paljon ihmisiä, jotka haluavat auttaa urheilijaa menestymään. Ruotsissa on hieno kulttuuri toisten auttamisesta, siellä lämmitetään koko joukkueena yhteistä nuotiota.”
Alkuun yhteistyö ruotsalaisten kanssa jännitti Torstia, mutta vastaanotto oli lämmin.
”Yllätyin kuinka avosylin ja tosissaan minut otettiin vastaan. Olen myös pystynyt lunastamaan oman paikkani heidän joukkueen jäsenenä. Olen saanut kiitosta läsnäolostani, turvallisena ja tärkänä osana heidän yhteisöään. On ollut hieno huomata, miten ihmisiä kohdellaan ja heidät kohdataan. Urheilullisessa tiimissä toimimista, jossa kaikki kantavat klapeja nuotioon, että nuotio roihuasi.”
Yhteistyön taso Ruotsalaisten kanssa muuttuu vähän olympialaisten ajaksi.
”En ihan tarkkaan tiedä, miten kuvio Kiinassa menee. En ainakaan asu heidän kanssaan. Rinteessä yhteistyö jatkuu normaalisti. Toki toivon myös, että sukseni tulevat heidän mukana kisapaikalle, ettei tarvitse pelkillä monoilla laskea. Normaalisti olen osa heidän joukkuetta, eli olen heidän kanssaan 24/7. ”
Avoimin mielin Pekingiin
Pekingin kisoista on kirjoittelua piisannut jo vuosien ajan. Kirjoittelua on ollut monesta eri näkökulmasta. Kokenut urheilija hyppyy Kiinaan vievään koneeseen avoimin mielin.
”Hyvällä ja avoimella mielellä lähden matkaan, vaikka kaikenlaista uhkakuvaa onkin maalailtu. Toivottavasti koronatestit pysyvät negatiivisina jatkossakin.”
Samu Torstin vuoro näyttää arvokisaosaamistaan 13.2., jolloin kisataan olympialaisten suurpujottelu. Päivät ennen kisoja menee urhelijaelämää viettäen.
”Perjantaina 4.2. on avajaiset joihin saadaan käsittääkseni osallistua. Niiden jälkeen on sopivassa suhteessa alppihiihtoa, fysiikkatreenejä ja lepoa. Perillä ei ole hirvittävästi mahdollisuuksia käydä katsomassa muiden lajeja, valitettavasti. On todella upeaa päästä urheilemaan maailman huippujen kanssa.”
