Messilä 18.12.2024

Nyt alkoi laskukausi Etelä-Suomessa!

Talma tiistaina 30. lokakuuta 2018 kello 13.55. Talman hiihtokoulun johtaja Aleksi Vesimäki käy testaamassa suorituspaikat.
Viime päivien pakkasjakso laittoi vipinää hiihtokeskusten väkeen. Pohjoisessa on tykitetty lunta oikein urakalla, mutta myös eteläisessä Suomessa on herätelty lumetuskalustoa. Talma avasi ensimmäisen rinteen jo tiistaina 30.10.2018!

Talvi alkoi Talmassa tiistaina 30.10.2018. Yksi kunnon pakkasyö riitti ja Talmassa saatiin lumetettua harjoittelurinne ensimmäisten innokkaiden käyttöön. Edes lauhtunut sää ja harmaana puskeva taivas ei estänyt laskukauden alkua.

Normaalina talvipäivänä Talman harjoittelurinne on sileäksi höylätty aloittelijoiden paratiisi, mutta kauden ensimmäisiä laskuja varten rinne oli varustettu reileillä, presseillä ja muilla hauskoilla suorituspaikoilla. (Teksti jatkuu kuvan jälkeen.)

Maanantaina satanut ensilumi on jo sulanut pääkaupunkiseudulta, mutta tykitetty lumi rinteissä kestää.

Lämpöaalto vai talven startti?

Samaan aikaan kun Talmassa viimeisteltiin rinnettä laskukuntoon, pelottelivat iltapäivälehtien lööpit Suomea lähestyvästä lämpöaallosta. Kun ensilumen ilojen povattiin jäävän todella lyhytaikaiseksi, niin monen mielessä pyöri kysymys: mitä järkeä on Etelä-Suomessa väkisin avata laskettelukausi jo lokakuussa?

”Olemme tälle talvelle rakentaneet uusia lumetuslinjoja ja ne pitää ennen kautta testata. Nyt yöpakkasten myötä saatiin samalla tehtyä luntakin”, Talman toimitusjohtaja Esa Pihlajanniemi avaa taustaa varhaiselle avaukselle.

Uudet lumetusjärjestelmät ovat tehokkaita. Nyt yhden yön lumetus riitti Talmassa harjoitusrinteen avaamiseen. (Teksti jatkuu kuvan jälkeen.)

Talman harjoittelurinne on täynnä erilaisia reilejä ja pressejä.

Tykitetty lumi kestää

Pääkaupunkiseudun maanantaina valkoiseksi verhonnut lumi sulaa nopeasti pois. Rinteissä lunta sen sijaan riittää. Taivaalta tippuneen ja tykistä ammutun raaka-aineet ovat samat, vettä ja ilmaa, mutta muuten lumessa ja sen kestävyydessä on huomattavasti eroa.

Tykitetty lumi ei ole hiutale, vaan merisuolakidettä muistuttava tiivis rae. Se kestää sään vaihteluja, plussa-asteita, vesisadetta ja kulutusta aivan eri tavalla kuin taivaalta satanut lumihiutale.

Kestävyyden lisäksi eroa on myös määrässä. Rinteisiin tykitetään ja tampataan yleensä vähintään puolen metrin tiivis kerros kestävää lunta. Usein rinteessä lumipatjalla on paksuutta jopa yli metri. Taivaalta pitäisi pyryttää lähes parin metrin hanki, että siitä saataisiin tampattua rinteeseen yhtä paksu kerros!

Talmassa ei kuitenkaan kuvitella, että viime päivinä tehdyillä lumilla laskettaisiin koko kausi. Tällä kertaa lumi oli lähinnä mukava sivutuote laitetestaukselle.

”Kun lumet on nyt tehty, niin pidetään rinne auki niin pitkään kun keliä riittää”, Esa Pihlajaniemi lupaa.

Se kuinka pitkään laskettelukeliä riittää, nähdään marraskuun alkupäivinä. Rinne voi kestää laskettelijoiden kulutusta parikin viikkoa ilman uusia pakkasia, mutta tuulen, lämmön ja vesisateen yhteisvaikutus voi lopettaa laskut alle viikossa.

Lunta todennäköisesti riittäisi silloinkin, mutta pehmeään rinteeseen ei tampparilla ole asiaa. Käsityönä voidaan jonkin verran suorituspaikkoja huoltaa, mutta ilman tampparia ei koko rinnettä turvalliseen laskukuntoon saa. (Teksti jatkuu kuvan jälkeen.)

Lumitykeistä saadaan sääoikkuja hyvin kestävää lunta.

Nautitaan kun voi. Ja pian uudestaan.

Kauden avauksessa pienikin rinne riittää nostamaan laskufiilikset korkealle. Into syksyllä on jo kova, joten on hauskaa päästä purkamaan kesän ja syksyn aikana kertyneet laskupaineet.

”Laskettelijat pääsevät makustelemaan miltä talvi tuntuu. Siitä tulee hyvä mieli kaikille”, Esa Pihlajaniemi iloitsee kauden avauksen kynnyksellä.

Varhainen avaus luo samalla uskoa, että nykyaikainen lumetuskalusto ja -kapasiteetti mahdollistaa rinteen avaamisen jo erittäin lyhyelläkin pakkasjaksolla. Tämän uutisen varmasti jokainen laskettelija ottaa ilolla vastaan.

Vaikka laskettelukausi hetkeksi keskeytyisi, niin pian päästää taas mäkeen entistä hienommissa olosuhteissa. Lisäksi Etelä-Suomen asukkien on hyvä muistaa, että Lapissa on usein jo alkukaudesta upean talviset kelit.

Artikkelia muokattu:

Luitko jo nämä?

Granibacken ei tyydy nostalgiakylpyyn, vaan haluaa kehittyä. Uutta kaudelle 2024–2025 on säilölumi ja uusi lasten alue.
Laskuaika kannustaa mäkeen yhdessä perheen tai kavereiden kanssa. Laskiessa ulkoilmassa vietetty aika lisääntyy ja ruutuaika vähenee
Ylläksen Kesänkitunturilla rakkakivikko on vielä laajalti näkyvissä, mutta Pirunkurun pohjalle ja sen maljamaiselle yläosalle lunta on jo kerääntynyt ympäröivää maastoa enemmän. Järkeviä laskulinjoja ei löydy kuitenkaan vielä mistään.
Vuodenajat ovat sinänsä armollisia, että laskeminen ei luonnonlunta vaadi. Rinteet saadaan laskukuntoon jo pikkupakkasilla tehokkaiden lumetusjärjestelmien avulla. Entistä useammissa keskuksissa apuna on myös edelliseltä kaudelta säilötty lumi.
Merkittyjen rinteiden läheisyydestä löytyy upeita metsiä. Yksi tunnetuimmista ja suosituimmista Pyhän metsistä on Jackson. Kuva: Jaakko Posti
Ski.fi:n joulukalenteri arpoo joka adventti laskettelijoita ja lautailijoita ilahduttavia paketteja.
Ellivuori kehittyy nyt vauhdilla. Kauden 2024–2025 merkittävin uudistus on ravintolan ja vuokraamon kattava päärakennus.
Sappeeta kehitetään asiakkaiden toiveiden mukaan. Saadun palautteen perusteella parkkia muokataan kaudelle 2024–2025 entistäkin paremmaksi.
Saariselkä on saamelaisalueella ja Lapin kultamailla. Luontoelämyksen täydentää Urho Kekkosen kansallispuisto.
Antti Autti nousee Skiexpon lavalle kertomaan leffaprojekteistaan sekä vapaalaskusta Suomessa. Kuva: Jaakko Posti

Lumilautaliiton uusimmat

Lue lisää

Mitä kylmempää on, sitä tehokkaammin saadaan rinteet lumetettua. Tykitetty lumi kestää lämpöä ja vesisadetta luonnon lunta paremmin.

Näin tehdään talvi

Keskusuutiset

Tykkilumi mahdollistaa pitkän talven – mutta vaatii aikaa

Keskusuutiset

Tykkilumi pitää talven myös Etelä-Suomessa

Keskusuutiset