Messilä 18.12.2024

12 kuukautta laskettelua luonnonlumilla Suomessa

Juuso Holstein ja Esko Liukas laskivat 12 kuukautta luonnonlumilla Suomessa. Lokakuun 2019 ja syyskuun 2020 väliin mahtui häikäisevän monta laskua helteessä, revontulten loimussa, auringon paisteessa, puuterilumessa ja kipakassa pakkasessa. Kuva: Esko Liukas Juuso Holstein ja Esko Liukas laskivat 12 kuukautta luonnonlumilla Suomessa. Lokakuun 2019 ja syyskuun 2020 väliin mahtui häikäisevän monta laskua helteessä, revontulten loimussa, auringon paisteessa, puuterilumessa ja kipakassa pakkasessa. Kuva: Esko Liukas
Suomi on upea maa laskettelun ja lumilautailun ystäville, rakas kotimaamme kun mahdollistaa laskemisen luonnonlumilla vuoden jokaisena kuukautena. Tämän kokivat pohjoisessa asuvat Juuso Holstein ja Esko Liukas, kun alamäkipäivä riitti lokakuusta 2019 syyskuulle 2020.

Suomen tunturit ovat ainutlaatuisia ja tarjoavat mystisen kauniita hetkiä niitä hamuaville. Ennennäkemätön projekti on tullut päätökseen, kun kaksi Lapissa työskentelevää laskijaa onnistuivat hiihtämään luonnonlumilla Suomen tunturialueilla 12 kuukautta putkeen.

Joulukuussa 2010 kuun valossa Ylläksellä. Kuva: Esko Liukas

Varhainen talvi löi alkutahdit

Tuskin ensimmäinen kerta, kun joku on heittänyt kysymyksen voisiko Suomessa laskea läpi vuoden luonnonlumilla. Epäilyksiä kysymys on ainakin aina herättänyt. Ketään emme ole kuulleet sen tehneen, vaikka kovasti sitäkin kyselty on. Ensimmäinen kertako siis?

Pallaksen Viivakuru kesäkuussa 2020. Kuva: Juuso Holstein

Ylläksellä asuvan Esko Liukkaan ja Pallaksella tunturioppaana toimivan Juuso Holsteinin laskukausi alkoi vuosi sitten lokakuussa sekä Ylläksellä että Pallaksella. Lokakuun loppupuolella satanut pysyvä lumi tarjosi upeita hetkiä vapaalaskuun jo alkukaudesta. Pallastuntureilla pehmeät varvikot tarjosivat laskulle jo alkukaudesta hyvän ja erityisen turvallisen alustan. Ylläksellä rinnepohjat ja lumiaidat keräsivät lunta rakkakivikonkin päälle varsin paljon.

Talvi 2019–2020 jää historiaan ihanan runsaslumisena. Tässä lasketaan Ylläksen hangilla tammikuussa 2020. Kuva: Esko Liukas

Talvi meni upeista Lapin lumista nauttien. Etenkin marras- ja joulukuu olivat erityisiä sekä kelien että puuterilumien osalta. Toukokuun yöttömässä yössä paksuja hankia hiihdellessä ajatus 12 kuukauden projektista puraisi kaksikkoa ensimmäisen kerran.

”24 tunnin yöttömän yön skinnausreissulla pohdin ensimmäisiä kertoja, voisiko Suomessa tämä olla mahdollista. Mutta oikeasti ajatus heitti volttia vasta heinäkuun upeilla lumilla Pallaksen Pyhäkurussa”, Esko Liukas kertoo projektin syntyhetkiä.

Suomen kesä kauneimmillaan: Pallaksen Pyhäkuru kesäkuussa 2020. Kuva: Esko Liukas

Juuso Holstein on unelmoinut koko vuoden mittaisesta laskukaudesta jo pitkään:

”Itse lipsautin televisiohaastattelussa, josko pienen pojan unelma läpi vuoden laskemisesta voisi toteutua pitkään kesälle jatkuneen talven takia. Pienen pojan unelma toteutui.”

Lopulta yhteisiksi kriteereiksi hioutui se, että laskun tulisi oikeasti tuntua laskulta ja olla yli 5 käännöstä. Yhtä käännöstä varten ei matkaan lähdettäisi, eikä voitaisiin puhua laskemisesta.

Maaliskuu 2020 toimi linkkinä talven ja kevään välillä. Tästä riemuitsivat myös revontulet. Kuva: Esko Liukas

Kesälaskut mieleenpainuvimpia

Tunturi-Lapin vapaalaskualueet heräävät aitoon upeuteensa vasta toukokuussa. Vuoden 2020 kesälaskut olivat ikimuistoisia. Juhannukseen saakka miehet kävivät lähes päivittäin mäessä shortsit jalassa ja t-paita repussa. Keskiyön juhlan aikaan kesän lämpö helli yhä laskijoita.

Suomen Lappi tarjoaa keväällä aurinkoa ja lunta. Niin myös Ylläksellä huhtikuussa 2020. Kuva: Esko Liukas

Vaikka Lapissa pääsääntöisesti aina hiihdetään kesäkuussa, olivat tämän vuoden kesälaskut laadultaan ainutkertaisia. Paikoitellen kesäkuun puolessa välissä lunta oli idänpuoleisilla seinämillä vielä reilusti yli kolme metriä. Talven ennätyslumet kantoivat pitkälle, vaikka lämpötilat olivat ennätyspitkään ennätyskorkealla. Helleraja rikottiin parin viikon ajan lähes päivittäin.

Kesä avasi myös koko lajikirjon uuteen ulottuvuuteen. Esko ja Juuso polkivat Pallaksen Pyhäkuruun päälle useasti fatbikeilla, laskukamat repussa. Noin neljän kilometrin matka hotellilta taittui parissakymmenessä minuutissa, kun talvella taivalletaan melkein tunti.

”Lumi oli sulanut reiteiltä jo täysin, arska paistoi ja hiki virtasi. Siellä poljimme vaeltajien seassa etsimässä lunta”, Esko Liukas muistelee kesän herkkuhetkiä.

Pyörällä pääsee näppärästi lumen äärelle. Tässä poljetaan heinäkuussa 2020 Pyhäkeron ja Taivaskeron välisellä satulalla, Hetta-Pallas vaellusreitillä. Kuva: Esko Liukas

Säiden vaihtelut pitivät hereillä

Heinäkuussa käydyt status-update puhelut elokuun ja syyskuun haastavuudesta kävivät toteen. Lämmin kesä rokotti Pallaksen Pyhäkurun lumimassoja reilusti ja elokuussa oli synkronoitava kalentereita, jotta laskumetrien määrän pystyisi optimoimaan vauhdikkaan sulamisen alta. Lunta Pyhäkurussa oli kuitenkin hämmästyttävän hyvin, ottaen huomioon miten aurinko kuruun oli porottanut. Korkeuserometrejä laskettavaksi tuli lähes 60 metriä – siis etelän hiihtokeskusten verran.

Elokuussa 2020 Pyhäkurun lumipeite Pallaksella oli jo suurelta osin sulanut, mutta laskettavaa yhä riitti. Kuva: Esko Liukas

Syyskuussa Pyhäkurun lumien sulettua Ilmatieteenlaitoksen sääennusteet lupailivat useaan otteeseen runsaita lumisateita Pallastuntureille. Ennusteet muuttuivat aina viime hetkillä epäsuotuisiksi lumen suhteen. Sama tilanne oli Kilpisjärven kanssa.

”Parina yönä kello herätti tunturihotellissa kahdelta, neljältä ja seitsemältä josko kovana alkanut sade olisi muuttunut lumeksi. Ei se vain valkoiseksi muuttunut vaikka räntää välillä vihmoikin. Epäusko talven tuloon valtasi mielen”, Juuso Holstein kertaa syyskuun alun tunnelmia.

Talvi tuli Lappiin varhain. Ylläksen lumiaidat keräsivät hyvän lumipeitteen jo lokakuussa 2019. Kuva: Esko Liukas

Parhaimpina päivinä tuntureille luvattiin yli 15 senttimetriä lunta, mutta sateet muuttuivat auringoksi, kunnes 22. syyskuuta kelikameroista näkyi valkoista. Oli aika hakea lunta hiihtokeskusten lähimaastoja kauempaa. Auto suunnattiin kohti Kilpisjärveä.

Vielä 10 kilometriä ennen Kilpisjärveä lämpötila näytti +6 astetta, mutta kylässä vihmoi jo räntää. Tunturiin noustessa tunnelma muuttui ja koettiin hauska hetki, kun vastaan tuleva rouva hehkutti touhuamme mahtavaksi.

Syyskuussa 2020 laskettiin uuden kauden ensilumet Kilpisjärvellä. Kuva: Esko Liukas

”Viimeistään kun hän kertoi lunta olevan huipulla puoleen reiteen, alkoi sydämeni sykkiä kunnolla”, Juuso Holstein kertoo.
Saanan huipulla lunta oli paikoin yli metri. Parivaljakko löi laskukamat iskuun ja syöksyi kauden 12. kuukauden mäkeen.

22.9.2020 Esko Liukasta (vas.) ja Juuso Holsteinia hymyilyttää: takana 12 kuukautta laskuja luonnonlumella. Kuva: Esko Liukas

Eskon laskuja voit seurata Instagramissa. Myös Juuso taltioi retkiään Instagramiin.

Lue lumiturvallisuudesta ja tutustu Finlav-koulutusjärjestelmään. Kattavan lumivyörytietouspaketin löydät tästä linkistä ja tietoa Finlavin lumiturvallisuuskoulutuksista täältä.

Artikkelia muokattu:

Luitko jo nämä?

Granibacken ei tyydy nostalgiakylpyyn, vaan haluaa kehittyä. Uutta kaudelle 2024–2025 on säilölumi ja uusi lasten alue.
Laskuaika kannustaa mäkeen yhdessä perheen tai kavereiden kanssa. Laskiessa ulkoilmassa vietetty aika lisääntyy ja ruutuaika vähenee
Ylläksen Kesänkitunturilla rakkakivikko on vielä laajalti näkyvissä, mutta Pirunkurun pohjalle ja sen maljamaiselle yläosalle lunta on jo kerääntynyt ympäröivää maastoa enemmän. Järkeviä laskulinjoja ei löydy kuitenkaan vielä mistään.
Vuodenajat ovat sinänsä armollisia, että laskeminen ei luonnonlunta vaadi. Rinteet saadaan laskukuntoon jo pikkupakkasilla tehokkaiden lumetusjärjestelmien avulla. Entistä useammissa keskuksissa apuna on myös edelliseltä kaudelta säilötty lumi.
Merkittyjen rinteiden läheisyydestä löytyy upeita metsiä. Yksi tunnetuimmista ja suosituimmista Pyhän metsistä on Jackson. Kuva: Jaakko Posti
Ski.fi:n joulukalenteri arpoo joka adventti laskettelijoita ja lautailijoita ilahduttavia paketteja.
Ellivuori kehittyy nyt vauhdilla. Kauden 2024–2025 merkittävin uudistus on ravintolan ja vuokraamon kattava päärakennus.
Sappeeta kehitetään asiakkaiden toiveiden mukaan. Saadun palautteen perusteella parkkia muokataan kaudelle 2024–2025 entistäkin paremmaksi.
Saariselkä on saamelaisalueella ja Lapin kultamailla. Luontoelämyksen täydentää Urho Kekkosen kansallispuisto.
Antti Autti nousee Skiexpon lavalle kertomaan leffaprojekteistaan sekä vapaalaskusta Suomessa. Kuva: Jaakko Posti

Lumilautaliiton uusimmat

Lue lisää

Hiihdonopettajan tarina: pöllön siivet, jotka saavat lentämään

Hiihtokoulu
Talven 2018–2019 ensilaskut laskettiin Rukalla hienossa kelissä. Viikonloppuna lumisade kuorrutti maiseman ja aurinkokin kävi tervehtimässä laskijoita.

Ensilaskut ei ensilunta vaadi

Keskusuutiset

Vapaalasku Ylläksellä: hiihtokoulu tekee lajin tutuksi

Hiihtokoulu