1. osa – Perustietoa vastuullisuudesta ja vastuullisuuskäsitteistä hiihtokeskuksissa

Osion sisältö

Miksi vastuullisuustyö kannattaa hiihtokeskuksissa?

Vastuullisuustyö on tärkeää hiihtokeskuksille, koska toimintamme on riippuvainen lumesta, luontoarvoista, henkilöstön osaamisesta ja hyvinvoinnista, asiakkaiden turvallisuudesta sekä sidosryhmien luottamuksesta. Kaikki nämä osa-alueet sisältyvät yritysvastuullisuuteen.

Vastuullisuustyöllä voidaan myös kehittää toiminnan kustannustehokkuutta ja sitä kautta toiminnan kannattavuutta. Mitä viisaammin käytämme resursseja ja luonnonvaroja sitä paremmalla kustannustehokkuudella toimintaa voidaan harjoittaa.

Vastuullisuustyö parantaa kilpailuetua: se mahdollistaa paremmat rahoitusehdot esim. investointeihin, houkuttelee parempia työntekijöitä ja auttaa erottumaan kilpailijoista sekä vastaamaan asiakkaiden muuttuviin odotuksiin.

Aktiivinen ja ennakoiva vastuullisuustyö helpottaa sopeutumista muuttuvaan lainsäädäntöön sekä lisääntyviin viranomais- ja sidosryhmävaatimuksiin.

Vastuullisuuteen liittyviä käsitteitä

Kestävä kehitys

Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. (Brundtlandin määritelmä)

Kestävässä kehityksessä tulee huomioida taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristöön liittyvät näkökohdat toiminnassa ja päätöksenteossa.

Vastuullisuus

Vastuullisuus on vastuun kantamista toiminnan aiheuttamista negatiivisista ja positiivisista vaikutuksista. Vastuullisuus kytkeytyy yrityksen päätöksentekoon ja tapaan toimia. Kestävyys on puolestaan seurausta näistä päätöksistä ja toimintatavoista.

Voidaan myös sanoa, että vastuullisuuteen kuuluvat kaikki teot ja toimenpiteet, joilla edistetään kestävää kehitystä.

Yritysvastuu

Yritysvastuu on lakien noudattamista ja lainsäädännön vaatimukset ylittävää vastuullista liiketoimintaa yhteiskunnan hyväksi sekä ympäristön että ihmisten suojelemiseksi. Sanotaan, että yritysvastuu alkaa siitä mihin lainsäädäntö päättyy.

ESG

ESG on yritystoimintaan vakiintunut viitekehys, jolla johdetaan ja mitataan yrityksen vastuullisuutta kolmesta näkökulmasta:

  • Environment – ympäristö
  • Social – ihmiset, asiakkaat, sidosryhmät, yhteiskunta
  • Governance – hyvä hallinto, talous, yrityskulttuuri

Ilmastopäästöt

Ilmastopäästöt ovat ihmisen toiminnasta aiheutuvia kasvihuonekaasuja, kuten hiilidioksidia ja metaania, jotka kertyvät ilmakehään ja lämmittävät ilmastoa.

ESG-viitekehys hiihtokeskustoiminnassa

E – Ympäristö

Ympäristövastuullisuus on hiihtokeskuksille kriittinen aihealue, koska toiminnallamme on monia riippuvuuksia ja vaikutuksia ympäristöön.

  • Lumi, vesi ja monet muut luontoarvot ovat hiihtokeskuksen liiketoiminnan perusta.
  • Ilmastonmuutos on talvitoiminnan jatkuvuuden merkittävin uhka ja sen hillintä on välttämätöntä, jotta tulevillakin sukupolvilla on mahdollisuus lumilajien harrastamiseen.

S – Ihmiset, sidosryhmät ja yhteiskunta

Hiihtokeskuksen sosiaaliseen vastuullisuuteen sisältyy henkilöstön ja asiakkaiden lisäksi sidosryhmäyhteistyö ja yhteiskuntavaikuttaminen.

  • Henkilöstön terveys, turvallisuus ja tyytyväisyys ovat edellytyksiä laadukkaalle työntekijäkokemukselle ja asiakaspalvelulle. Henkilöstön terveyteen ja turvallisuuteen panostaminen on kannattavaa myös kustannusten näkökulmasta.
  • Asiakkaiden turvallisuus on edellytys hiihtokeskuksen toiminnan menestykselle ja jatkuvuudelle. Yhteiskunnallisesti hiihtokeskuksen yksi tärkeimmistä vaikutuksista on ihmisten liikuttaminen ulkona ja luonnossa. Laskettelupäiviä Suomessa kertyy vuosittain noin kolme miljoonaa.
  • Hiihtokeskus on usein merkittävä työnantaja toiminta-alueellaan ja sillä on tärkeä rooli elinvoimaisuuden kehittäjänä.

G – Hallinnollinen ja taloudellinen vastuullisuus

Hyvä hallinto on hiihtokeskuksen vastuullisuuden selkäranka. Hyvään hallintoon sisältyy muun muassa:

  • Lakien ja säädösten noudattaminen
  • Liiketoiminnan kannattavuus mahdollistaa muun muassa
    palkanmaksun henkilöstölle, kilpailukyvyn parantamisen, investoinnit
    sekä ympärivuotisten työpaikkojen lisäämisen
  • Toiminnan avoimuus ja läpinäkyvyys lisäävät sidosryhmien
    luottamusta
  • Järjestelmällinen riskienhallinta, mukaan lukien ilmastonmuutokseen
    sopeutuminen
  • Verojen maksu Suomeen

Ilmastopäästöt hiihtokeskuksessa – Scope 1, 2 ja 3

Kasvihuonepäästöt kiihdyttävät ilmastonmuutosta, joka on hiihtokeskusten
toiminnalle kriittinen uhka. Päästöt jaetaan kolmeen luokkaan sen mukaan, mistä ne
syntyvät.

  • Scope 1 – Omat suorat päästöt, eli suoraan hiihtokeskuksen omasta toiminnasta syntyvät päästöt.
    • Rinne- ja työkoneiden, moottorikelkkojen sekä muiden kulkuneuvojen polttoaineet
    • Rakennusten lämmitysenergia (paikan päällä käytettävä energia, esim. öljy tai pelletit)
  • Scope 2 – Ostetun energian päästöt eli hiihtokeskuksen ostaman sähkön ja kaukolämmön tuotannosta syntyvät päästöt.
    • Rinnetoiminnan sähkönkulutus (hissit, rinnevalot, lumetus jne.)
    • Rakennusten sähkö ja lämmitys (esim. kaukolämpö tai öljy)
  • Scope 3 – Arvoketjun epäsuorat päästöt, eli hiihtokeskuksen arvoketjussa (ennen tai jälkeen myydyn tuotteen tai palvelun käyttöä) syntyvät päästöt. Scope 3 -päästöt on luokiteltu 15 eri alakategoriaan, joista hiihtokeskuksille keskeisimmät ovat:
    • Investoinnit
    • Hankitut tuotteet ja palvelut
    • Asiakkaiden matkat hiihtokeskukseen (suurin yksittäinen tekijä)
    • Jätehuolto
    • Henkilöstön työmatkat

Hiihtokeskuksen päästöluokkiin voi tutustua tarkemmin Suomen Hiihtokeskusyhdistyksen ilmastotiekartassa, jonka voi ladata materiaalipankista (ski.emmi.fi).

 

Siirry takaisin sivun alkuun