Kun laskettelun alkeet ovat hallussa, on aika lähteä harjoittelemaan kääntymistä yhdensuuntaisin suksin. Ennen sitä on kuitenkin hyvä kerrata laskuasennon perusteet, sillä kaikki lähtee peruslaskuasennosta.
Hyvässä laskuasennossa paino on päkiöillä ja polvet ovat hieman koukussa. Varpaat, polvet ja hartiat ovat sivusta katsottuna samassa linjassa, selkä pyöristetty, vatsalihakset koottu. Kädet voi tuoda kevyesti eteen. Lantio pidetään ylhäällä ja paino edessä!
Riippumatta siitä, teetkö alkuaurakäännöksiä vai harjoitteletko jo käännöksiä yhdensuuntaisin suksin, on laskuasento käytännössä sama (pl. suksien aura).
Käännös alkaa painonsiirrolla. Oli kyse sitten aura-, alkuaurakäännöksistä, käännöksistä yhdensuuntaisin suksin tai leikkaavista käännöksistä, hiihtäjä seisoo aina käännöksessä ulkosuksen päällä. Ulkosuksi tarkoittaa sitä suksea joka käännöksen kaaren aikana kulkee ulompana.
Kun painonsiirron jälkeen aloitat ulkosuksen kuormittamisen, alkaa suksi hiljalleen kääntymään. Pidä ylävartalo edessä ja vatsa koottuna. Polvi ja lantio liikkuu käännöksen aikana sisäänpäin ja hartiat pysyvät ulkosuksen päällä. Vartalo jää siis hieman vastakiertoon.
Suksi on rakennettu ja muotoiltu siten, että suksea kallistettaessa – eli kantatessa – ja kuormitettaessa, suksi kääntyy. Kuormitusta saadaan aikaan lihasvoimalla sekä säätämällä massakeskipisteen paikkaa suhteessa ulkosukseen.
Alkuauran kautta eteenpäin
Alkuaurakäännöksessä ja koko alppihiihtäjän polussa idea on, että rakennetaan osaamista jo opittujen taitojen varaan. Toisin sanoen, yhdistetään oikolasku (oikolasku = lasketaan rinnettä suoraan alas, perusasennossa) ja aurakäännös – taidot, jotka jo osataan.
Aloita harjoittelu siten, että teet normaalin aurakäännöksen, jonka jälkeen lasket perusasennossa rinnettä viistoon tai jopa poikittain, sukset yhdensuuntaisina. Avaa sukset auraan samalla kun siirrät painon tulevalle ulkosukselle. Kun seisot vahvasti aurassa, tulevan ulkosuksen päällä, tee normaali aurakäännös.
Kun aurakäännös on lopuillaan – eli olet saavuttamassa halutun laskusuunnan – tuo sisäsuksi ulkosuksen viereen yhdensuuntaiseksi. Jatka kuitenkin ohjaamista, jotta sukset saavuttavat halutun laskusuunnan. Jatka käännösten tekemistä siten, että vahvistat ulkosuksella seisomista ja pyri tuomaan sisäsuksi ulkosuksen viereen vähitellen aikaisemmin ja aikaisemmin. Hetken päästä huomaat, että sisäsuksi on ulkosuksen vieressä jo oikolinjassa (oikolinja = se rinteen suunta, joka osoittaa suoraan alaspäin).
Mitä vahvemmin pääset ulkosuksen päälle avatessasi auran käännöksen alussa, sitä helpompi on tuoda sisäsuksi ulkosuksen viereen. Pian huomaatkin, ettei auraa enää tarvita painonsiirron ja tasapainon avuksi, vaan voit tehdä painonsiirron laskiessasi viistoon perusasennossa.
Lopuksi linkitä käännökset toisiinsa. Kun edellinen käännös päättyy – eli olet saavuttanut halutun suunnan – perusasentoon, jatka suoraan ja jouheasti painonsiirtoon ja uuteen käännökseen.
Liikemalli kuvaa käännöksen
Alppihiihtoa kuvataan monesti myös niin kutsutun liikemallin avulla. Liikemalli on jaettu viiteen osaan: painonsiirto, ojennus, liike (yllä kuvattu), pito ja vapautus.
”Ojennus” tarkoittaa sananmukaisesti sitä, että laskija ojentaa ulkojalkaa. Huomioi, että lantio on jo korkealla, joten käytännössä ylöspäin liikettä lantiossa ei näy, tai se on hyvin vähäinen. Silti laskija tekee aktiivista lihastyötä ulkojalalla ja luo näin jo hieman painetta ulkosukselle.
Sanalla ”liike” tarkoitetaan kaikkea sitä liikettä mitä laskija käännöksen aikana tekee. Mielenkiintoista ja erityisen rohkaisevaa on se, että aurakäännöksestä lähtien liike käännöksen aikana on sama kuin käännöksessä yhdensuuntaisin suksin tai leikkaavissa käännöksissä.
Toki, mikäli mennään oikein syvälle vaikkapa ratalaskemisen maailmaan, voidaan lisätä yksityiskohtia liikemalliin, mutta perusta on silti sama. Liikemallin ympärille voidaan rakentaa aina vain tehokkaampaa alppihiihtotekniikkaa.
Vapautus viimeistelee käännöksen
Kun olet saavuttanut laskuasennon jossa sukset kääntyy, mutta et enää voi viedä lantiota sisemmäksi, tulee sinun ”pitää” asento niin pitkään, kunnes suksien suunta alkaa saavuttamaan haluttua. Ja vaikka sana ”pito” on varsin staattisen kuuloinen, niin käännöksen pitovaihe vaatii koko kehon lihaksiston toimintaa, jotta pystyt pitämään laskuasennon ja massakeskipisteen suksen keskellä tai hieman edessä.
Vapautuksen aikana tuo lantio suksien päälle ja palaa perusasentoon. Lopulta seisot molempien jalkojen päällä perusasennossa ja lasket viistoon rinteen poikki perusasennossa. Tästä on helppo lähteä uuden painonsiirron kautta tekemään seuraavaa käännöstä.
Suomalaiset hiihtokoulut tarjoavat laadukasta ja osaavaa hiihdonopetusta niin vasta-alkajille kuin kokeneimmillekin laskijoille. Mitä oivallisin tapa viedä omaa laskua eteenpäin on petrata taitoja ammattilaisen henkilökohtaisessa opissa.
Lähteet: SHKY hiihdonohjaajan koulutusmateriaali & Mikko Heiskanen (liikemalli)
