”Ensilumi satoi Käsivarren tuntureille”, uutisoi Yle 18. syyskuuta 2019.
Vaikka keli on viilentynyt, ei pohjoisen tuntureiden ensilumi aiheuttanut vielä suurta aihetta juhlaan. Kuten Yle uutisessaan jatkaa:
”Maahan lunta ei kuitenkaan ole jäänyt. Tuntureiden huipuille lunta on voinut vähän kertyä, mutta määristä ei täällä ole tietoa.”
Pohjoisimmassa osassa Suomea ensilumi sataa usein elo–syyskuussa. Ensilumi innostaa, mutta laskijoille siitä harvemmin iloa on. Ensilumeksi kun – ainakin Ilmatieteenlaitoksen mukaan – lasketaan vähintään sentin paksuinen lumikerros, joka säilyy maassa ainakin seuraavaan aamuun kello kahdeksaan.
Ilmatieteenlaitos tilastoi myös pysyvän lumipeitteen, eli jakson jolloin lunta on ainakin sentin paksuudelta. Silläkään määrällä ei laskettelijat hirveästi juhli, mutta pysyvä lumipeite kertoo jo aika hyvin talven pituuden. Lumitilastoihin voi perehtyä Ilmatieteenlaitoksen sivuilla.
Koska luonnon suomaan lumimäärään ei ole luottaminen, ovat hiihtokeskukset valjastaneet teknologian apuun – ensin lumetusjärjestelmät ja viime vuosina myös lumen varastoinnin. Näin laskettelukausi on Suomessa saatu venytettyä erittäin pitkäksi. Esimerkiksi Levillä ja Rukalla on viime vuosina laskettu yli 200 päivää kaudessa!
Ensilaskut lasketaan varastoidulla lumella
Lunta rinteisiin on varastoinut Suomessa ainakin viisi keskusta: Ruka, Levi, Suomu, Ounasvaara ja eteläisimpänä Laajis. Ensilaskut lasketaan samalla päivämäärällä Rukalla ja Levillä, molemmat keskukset ovat viime vuosina avanneet kauden jo lokakuun alkupuolella.
Viime vuosina Levi on lumivarastoilla varmistanut maailmancupin startin. Keväällä 2019 lunta varastoitiin ensimmäisen kerran myös Eturinteille syyslomalaisten iloksi. Nykyään Eturinteillä on ”jäätikkö”, mihin on varastoitu valtavasti lunta, joten syyslomalaisille on luvassa kivasti laskettavaa.
Lue myös: Levi Glacier: uusi tuolihissi, uusittu rinne ja ”jäätikkö”
Suomulla, Ounasvaaralla ja Laajiksessa varastot on pidetty jemmassa aina marraskuuhun asti.
Lumetus takaa pitkän talven
Vaikka luonto ei aina kunnon talvea suo, ovat suomalaiset hiihtokeskukset rakentaneet rinteisiin tehokkaat lumetusjärjestelmät. Lumetus onkin viime vuosina ollut yksi suurimmista keskusten inventointikohteista.
Lumetus voidaan aloittaa heti kun ilma on kääntynyt mukavasti pakkasen puolelle. Optimaalinen lumetuskeli on kuiva, tyyni ja elohopea osoittaa ainakin kymmenen astetta pakkasella. Lunta tosin syntyy huomattavasti lauhemmassakin kelissä. Koska etenkään eteläisessä Suomessa optimaalisia lumetuskelejä on valitettavan harvoin, niin jokainen hetki käytetään tehokkaasti hyödyksi.
Lue lisää: Näin tehdään talvi
Lumitykeillä rinteisiin ammuttu lumi on taivaalta satavaa lunta huomattavasti kestävämpää. Ainesosat ovat samat, vettä ja ilmaa, mutta tykkilumen rakenne poikkeaa lumihiutaleesta. Lumetettu lumi onkin oikeastaan tiivis rae. Ja sitä on paljon. Kun tykitetty paksu lumipatja vielä tampataan tiiviiksi kerrokseksi, niin se kestää erinomaisesti myös pitkätkin lauhat kelit ja vesisadejaksot.
Tämän takia hiihtokeskuksissa talvi jatkuu aina myöhään kevääseen, vaikka kaupungissa sää sahaisi ärsyttävästi nollan molemmin puolin ja välillä vettä vihmoisikin. Tulevan talven säästä ei ole vielä tietoa, mutta yksi asia on varma: paras talvi löytyy aina hiihtokeskuksista.
Pysy ajan tasalla alamäkimaailman tapahtumista, tilaa Ski.fi-uutiskirje!
