Himos on noussut Suomen suurimpien ja suosituimpien hiihtokeskusten joukkoon määrätietoisella periksi antamattomalla työllä. Keskus on alun perin yhden miehen vision tulos. Juhani Ojalalla oli unelma, jonka hän on perheensä kanssa toteuttanut.
Suomen Hiihtokeskusyhdistys nimesi syyskuussa 2021 vuosikokouksessaan uudeksi kunniajäsenekseen Himoksen perustajan Juhani Ojalan, 75. Aiemmin kunniajäseniksi on nimitetty alan legendat Eino Kalpala ja nyt jo edesmenneet Reijo Riila sekä Juhani Aho.
Ojala on yllättynyt ja hieman hämmentynyt saamastaan kunnianosoituksesta.
”Hyvältähän se tuntuu saada tunnustusta työstä, jota olen alan eteen tehnyt. Arvostan.”
Kaikki alkoi ruutupaperilta
Juhani Ojalan ansiot hiihtokeskusalan pioneerina ovat kiistattomat. Ojala on luonut yhden Suomen suurimmista laskettelukeskuksista tyhjästä, kirjaimellisesti pystymetsään. Ojalan ansiosta Etelä-Suomessa pääsee laskettelemaan laajalle rinnealueelle ja myös haastaviin rinteisiin.
Rukakeskus Oy:n palveluksessa tuolloin työskennellyt Ojala halusi perustaa oman hiihtokeskuksen – lähemmäs pääkaupunkiseutua.
Ojala etsi kartasta viisi potentiaalista laskettelukeskuksen paikkaa ja vertasi niitä kymmenen kriteerinsä perusteella. Tärkein kriteeri oli sijainti riittävän lähellä eteläisen Suomen suuria asutuskeskuksia, mutta olennaisia valintaperusteita olivat myös muun muassa rinteiden profiili, pituus ja ilmansuunta – ja rinnealueen laajennusmahdollisuudet.
”Koska olin ollut hiihdonopettaja, tiesin, millaisissa rinteissä lapset ja aloittelijat, jopa mummot saavat kokea laskettelun nautinnon. Pohjois-Himoksessa oli täydellinen profiili. Sieltä rakentaminen sitten aloitettiin.”
Pienoismallista tuli totta
Ruutupaperilla ylivoimainen voittaja oli Jämsän Himosvuori.
Syksyn 1982 aikana Ojala teki visiostaan totta askartelemalla Himoksen pienoismallin styroksista. Pienoismallissa oli Pohjois-Himos, Luoteis-Himos, Keski-Himos ja Länsi-Himos – näkymä, jota Ojala ja puolisonsa Päivi Kuokkanen voivat tänä päivänä katsoa olohuoneensa ikkunoista.
Ojala allekirjoittaa yhä 80-luvulla määrittelemänsä 10 menestyvän hiihtokeskuksen kriteeriä.
Himoksen historian merkittävimpänä askeleena hän pitää sitä, kun luoteis- ja keskirinteet avattiin ja Pohjois- ja Länsi-Himos saatiin näin vihdoin yhdistettyä yhdeksi yhtenäiseksi rinnealueeksi. Alueet yhdistäneet hissi- ja rinneyhteydet kasvattivat liikevaihtoa välittömästi 30 prosenttia.
”Ski-sirkus, eli laaja rinnealue, jonka kaikki rinteet ovat hisseillä yhdistettyjä, on hyvien hiihtokeskusten tavaramerkki.”
Lumetukseen Himoksella on suhtauduttu kunnianhimoisesti alusta lähtien ja lumetusjärjestelmää on kehitetty määrätietoisesti. Ilman lunta ei tietenkään lasketella, mutta heti lumen jälkeen tärkeimmäksi palveluvaltiksi nousee mukavuus ja helppous. Himokselle avattiin Etelä-Suomen ensimmäinen tuolihissi vuonna 1987.
”Asiakkaiden mukavuudenhalua täytyy palvella. Onhan tuolihissi paljon mukavampi kuin ankkurit.
Legendaarinen kahden henkilön tuolihissi on yhä toiminnassa. Se kuljettaa laskettelijoita Pohjois-Himoksen Turistirinteen päälle. Rinne on äänestetty monena talvena laskijoiden suosikiksi.”
Elämäntyötä jatkaa toinen polvi
Ojala on toteuttanut visiotaan periksi antamatta. Vastustusta ja yllättäviä käänteitä on Himoksen historiassa ollut paljon, kuten selviää Himottu vuori -muistelmakirjasta.
”Olen ymmärtänyt nyt myöhemmin, että minulla on auttajan sielu. Jokainen ratkaisu, joka Himoksella on tehty, on tehty, jotta laskettelu olisi joustavaa ja mukavaa.”
Jo ennen Himos-uraansa Juhani Ojala istui Rukan edustajana Suomulla pöydässä, jossa perustettiin Pohjois-Suomen Hiihtokeskusyhdistys. Myöhemmin etelän ja pohjoisen yhdistykset yhdistyivät. Ojala on ollut vuosia aktiivinen hiihtokeskusyhdistyksen jäsen ja vaikuttanut myös sen hallituksessa ja teknisessä komiteassa.
Viimeiset vuodet Himos on kuulunut viiden Suomen suurimman hiihtokeskuksen kärkikastiin.
Juhani Ojala on siirtynyt perheyhtiössä neuvonantajan rooliin ja hallituksen jäseneksi. Himos-Yhtiön operatiivisessa johdossa ovat nyt hänen lapsensa Elsi Ojala ja Jouni Ojala.
Juhani Ojalan askartelema pienoismalli on yhä yhtiön toimistossa, hallituksen kokoushuoneessa.
