Lumetus pelastaa monen laskettelijan ja lumilautailijan talven. Maisema on usein alkutalvesta etenkin Etelä-Suomessa muutamia ilahduttavia päiviä lukuun ottamatta surkean sula. Siitä huolimatta laskemaan pääsee useimmiten marraskuusta lähtien aivan eteläisintä Suomea myöten.
Loppiaisen aikoihin on jo lähes kaikki maamme hiihtokeskukset auki. (Ajantasaiset rinnetiedot löydät Ski.fi:n sivuilta.) Tehokkaiden lumetusjärjestelmien ansiosta kausi kestää pitkälle kevääseen, eikä edes vesisateet laskettelukautta keskeytä.
Lumetus on jo tuttu juttu
Lauhat alkutalven kelit eivät karkoita suomalaisia rinteiltä, melkeinpä päinvastoin. Talven riemut on haettu sieltä missä lunta on – hiihtokeskuksista. Niinpä rinteissä onkin ollut melkoinen vilske.
Suomalaiset tietävät varsin hyvin, että hiihtokeskuksista lunta löytyy. Ski.fi-sivustoa julkaisevan Suomen Hiihtokeskusyhdistyksen keväällä 2018 teettämän tutkimuksen mukaan 82 % suomalaisista tietää hiihtokeskusten tekevän talviset olosuhteet lumetusjärjestelmillään, ja laskettelua harrastavista 94 % on tietoinen tykkilumen tuomista olosuhteista. Säilölumikin on hyvin tiedossa, sillä laskettelijoista 82 % tietää, että osa hiihtokeskuksista säilöö lunta kesän yli, jotta kauden avaaminen syksyllä saadaan varmistettua.
On kasvanut uusi sukupolvi, joille lumetus on luonnollinen osa talvea. He tietävät, että hiihtokeskuksista löytyy lunta – aivan kuten uimahallista lämmintä vettä tai tekojääradoilta jäätä. Myös media on huomannut lumetuksen tehon ja hiihtokeskusten varhainen talvi on usein otsikoissa (lue myös Helsingin Sanomien artikkeli Lumi tulee etelän rinteisiin yhä useammin tykistä).
Lumitykit takaavat talven
Lumetus ei ole ihan uusi juttu, sillä ensimmäiset lumitykit tulivat Suomeen jo 1960-luvulla. On vaatinut kuitenkin vuosikymmenien työn, että lumetuksesta on saatu todella tehokasta. Vuosien saatossa niin teknologia kuin ammattitaitokin ovat kehittyneet huippuunsa.
Suomalaiset hiihtokeskukset ovat viime vuosia investoineet lumetusjärjestelmiin. Nykyään lumetus onnistuukin entistä nopeammin ja tehokkaammin. Erityiskiitoksen ansaitsee myös hiihtokeskusten ammattitaitoinen henkilökunta. Ilman vankkaa osaamista ja silmiinpistävää intoa luoda talviset olosuhteet ei saataisi rinteitä laskukuntoon.
Lumetuksen merkityksestä puhuttaessa ajatuksissa on useimmiten eteläisen Suomen lähikeskukset. Tykkilumi on kuitenkin tärkeä kaikille hiihtokeskuksille. Vaikka pohjoisessa lunta sataisi paljon, niin siitä huolimatta myös Pohjois-Suomen hiihtokeskuksissa hyödynnetään lumetusjärjestelmiä. Tykkilumi takaa kauden alkamisen aikaisin ja jatkumisen pitkälle kevääseen – huomattavasti pidemmälle, kuin pelkän luonnonlumen varassa olevilla rinteillä.
Tykkilumi tekee talvesta pitkän
Tykkilumi, keinolumi, lumetettu lumi… nimityksiä on monia, mutta asia on sama: vettä suihkutetaan kovalla paineella pakkasilmaan, jolloin maahan saadaan lunta. Raaka-aineet ovat siis aivan samat kuin luonnonlumessa: vettä ja ilmaa. (Lue myös: Näin tehdään talvi)
Vaikka raaka-aineet ovat yhtäläiset, niin tykkilumi ja luonnonlumi eroavat paljon rakenteeltaan. Taivaalta leijailee kauniita ilmavia hiutaleita, mutta lumetusjärjestelmät puskevat rinteeseen tiiviitä kiteitä. Tiivis rakenne on ensimmäinen syy, miksi tykkilumi kestää monin verroin luonnonlunta paremmin säävaihteluita. Jopa rankkojakin vesisateita.
Toinen syy on määrässä, sillä rinteisiin tykitetään lunta todella paljon. Kun massiivinen lumimäärä vielä tampataan tiiviiksi, kestää se kulutusta ja sääoikkuja käsittämättömän hyvin. Lunta tehdään kauden aikana tarvittaessa myös lisää. Näin rinteet saadaan pidettyä hyvässä kunnossa läpi kauden.
Lumetusjärjestelmien ansiosta hiihtokeskuksissa riittäisi lunta laskettavaksi kevätaurinkoisina päivinä myös Etelä-Suomessa, mutta silloin kovin moni laskettelija on jo suunnannut esimerkiksi fillaripoluille, purjehtimaan tai terasseille.
Pysy ajan tasalla alamäkimaailman tapahtumista, tilaa Ski.fi-uutiskirje!
