Messilä juhlii: 50 vuotta alamäkeä!

Eteläisen Suomen yksi suosituimmista hiihtokeskuksista on jo vuosikymmeniä ollut Messilä. Lahden kupeessa kartanomaisemiin rakennettu hiihtokeskus viehättää laskettelijoita vuosikymmenestä toiseen. Talvella 2019–2020 Messilässä vietetään 50-vuotisjuhlakautta.

50-vuotias Messilä on aina ymmärtänyt tyylin merkityksen, kuten tämä 1980-luvun mainoskuva osoittaa.

50-vuotias Messilä on aina ymmärtänyt tyylin merkityksen, kuten tämä 1980-luvun mainoskuva osoittaa.

Tunnelmallisessa kartanomiljöössä sijaitseva Messilä on vuodesta toiseen yksi Suomen suosituimmista hiihtokeskuksista. Messilä juhlii kaudella 2019–2020 viisikymmentä vuotta pitkää alamäkeä. Varsinainen juhlapäivä koittaa lauantaina 11. tammikuuta 2020.

Kouluaisryhmät ja laskuporukat ovat vuosikymmeniä viihtyneet Messilän rinteillä.
Kouluaisryhmät ja laskuporukat ovat vuosikymmeniä viihtyneet Messilän rinteillä.

Rinteet merkittiin vessapaperilla

Ski.fi-sivustoa julkaisevan Suomen Hiihtokeskusyhdistyksen tuottamassa Elämää alamäessä -kirjassa Messilän historiaa pureudutaan hauskojen tarinoiden kautta. Syntymäpäiväsankarin kunniaksi julkaisemme otteita kirjasta:

Kalpalinnan menestystä seurattiin myös Messilässä, jossa 1600-luvulla perustettu vanha kartano oli siirtynyt sukupolvenvaihdoksessa Kyösti ja Kaarina Toivoselle. He olivat päättäneet luopua tilalla karjasta ja kaavailivat alueelle uudenlaista toimintaa.

Kultaisella 80-luvulla freestyle oli kova juttu myös Messilässä.
Kultaisella 80-luvulla freestyle oli kova juttu myös Messilässä.

Messilän rinnepäällikkö Sami Mattiniemi kertoo kuulleensa Kyösti Toivoselta hauskan tarinan hiihtokeskuksen syntyajoilta.

”Vuonna 1968 Kyösti oli miettinyt Messilän keltaisessa kartanossa ystävänsä Liisa Kososen kanssa, että tänne pitäisi perustaa hiihtokeskus. He ottivat vessapaperirullat mukaansa ja merkitsivät vessapaperilla puihin paikat, jonne rinteet pitäisi rakentaa. Vuosi siitä tänne tuli ensimmäiset hissit”, Mattiniemi sanoo.

Aluksi Messilään raivattiin vain kaksi rinnettä: kartanolle laskeva eturinne ja nykyään Laaso-rinteenä tunnettu taaimmaisin rinne.

”Syy siihen, miksi niiden välille ei tehty rinteitä lainkaan, oli se, että siellä oli luonnonpuroja ja Kyösti ja Liisa ajattelivat, että siellä lumi sulaa”, Mattiniemi kertoo.

Messilän rinnepäällikkö Sami Mattiniemi Tiirsimaan avajaisissa tammikuussa 1969 ja lumettamassa Messilän rinteitä joulukuussa 2019.
Messilän rinnepäällikkö Sami Mattiniemi Tiirsimaan avajaisissa tammikuussa 1969 ja lumettamassa Messilän rinteitä joulukuussa 2019.

Messilä ja Tiirismaa yhdistyivät

Lahdessa Messilän ja Tiirismaan välejä oli vuosikymmenten ajan leimannut omalaatuinen yhteistyö- ja kilpailusuhde. 1990-luvulla naapurukset yhdistyivät, ja vuonna 1993 molemmat päätyivät pankin haltuun.

Mainos:

”Tiirismaa lopetettiin, ja pankit panostivat Messilään. Nykyiset omistajat ostivat sen vuonna 1999”, kertoo Messilän rinnepäällikkö Sami Mattiniemi.

Vuodesta 1999 lähtien Messilän hiihtokeskusta on pyörittänyt Messilän Maailma Oy, jonka takana on kolme helsinkiläistä liikemiestä, Aulis Lähde, Yrjö Timonen ja Kari Heiskanen. He ovat saaneet luotsattua Messilän takaisin kasvu-uralle.

”Olemme yksityinen yritys, emmekä kuulu mihinkään ketjuun”, Mattiniemi sanoo.

Mattiniemen mukaan Messilän vahvuuksia ovat vanha, kompakti kartanomiljöö, sijainti pääkaupunkiseudun läheisyydessä ja lumivarmuus.

”Olemme profiloituneet perhekeskukseksi. Meillä käy paljon aloittelevia harrastajia. Majoittujista 80 prosenttia on yritysasiakkaita”, Mattiniemi kertoo.

Messilässä on moni oppinut laskettelun salat.
Messilässä on moni oppinut laskettelun salat.

Enemmän lähimatkailua

Rahoituskriisi tuntui eritoten brittituristien kanssa töitä tehneissä paikoissa. Kaikkien keskusten toimintaan sen vaikutukset eivät kuitenkaan heijastuneet. Yksi näistä oli Messilä, jossa toiminta jatkui entisellään, joskin investoinnit menivät hetkeksi hieman jäihin, kertoo rinnepäällikkö Sami Mattiniemi.

”Meille se ehkä oli jopa suotuisaa aikaa, koska silloin tehtiin enemmän lähimatkailua”, Mattiniemi pohtii.

Mattiniemen mukaan rahoituskriisiä enemmän Messilän talvikausiin on vaikuttanut sää.

”Jos Helsingissä sataa torstaina lunta ja perjantaina on pikku pakkanen ja aurinko paistaa, viikonloppuna on tupa täynnä”, hän kuvailee.

Juuri tällainen oli kausi 2012–13, josta tuli Messilässä kaikkien aikojen huipputalvi.

”Joka viikonlopulle osui silloin säitten ja lumien puolesta komea keli.”

Messilä juhlistaa 50-vuotista taivaltaan lauantaina 11.1.2020 rinteillä. Luvassa on koko päivän mittainen huikea rinnetapahtuma!

Messilän puolen vuosisadan mittaista alamäkeä juhlitaan lumella 11. tammikuuta 2020.
Messilän puolen vuosisadan mittaista alamäkeä juhlitaan lumella 11. tammikuuta 2020.

Pysy ajan tasalla alamäkimaailman tapahtumista, tilaa Ski.fi-uutiskirje!

Keskusuutiset

Messilä

4.12.2019

Päivitetty 14.10.2025

Luetuimmat

Ski.fi-kortti: kaksi laskee, yksi maksaa

Hiihtokeskukset avoinna lakosta huolimatta

Investoinnit eivät vie Iso-Syötteen keskittymistä olennaiseen: tunturi on etenkin laskettelijoille ja pyöräilijöille tehty. Varsinkin Syötteen parkit ovat tästä erinomainen todiste.

Iso-Syöte: entistäkin suurempi, kattavampi ja parempi

Lumilautailu on hauskaa ja osaavilla helpon näköistä. Katso myös jutussa olevat Wernerin lumilautakoulun videot!

Opi lumilautailun alkeet helposti

Toimitusjohtaja, Ruka ja Pyhä, laskettelemassa.

Ruka ja Pyhä: Vastuullinen kasvu pitää tunturit elinvoimaisina

Katso kaikki uutiset

Mainos:
Mainos:

Tilaa ski.fi uutiskirje

Kaikki laskettelusta, lumilautailusta ja Suomen hiihtokeskuksista. Uutiskirje ilmestyy kaudella kaksi kertaa kuukaudessa.

Olen lukenut tietosuojaselosteen ja hyväksyn ehdot.

Siirry takaisin sivun alkuun