Messilä 18.12.2024

Nauti skinnaamisesta – turvallisesti

Skinnaaminen on oiva keino nauttia tunturien upeasta luonnosta. Kuvassa Pallaksella retkeilemässä Suomen Hiihtokeskuyhdistyksen hallituksesta Tuomo Poukkanen (Ylläs), Kalle Lumio (Ukkohalla) ja Kari Koskimaa (Salla). Skinnaaminen on oiva keino nauttia tunturien upeasta luonnosta. Kuvassa Pallaksella retkeilemässä Suomen Hiihtokeskuyhdistyksen hallituksesta Tuomo Poukkanen (Ylläs), Kalle Lumio (Ukkohalla) ja Kari Koskimaa (Salla).
Luonnossa liikkumisen suosio on Suomessa kasvanut vauhdilla. Talvisia rinteitä kapuaa nousukarvojen avulla yhä useampi skinnaaja. Hienossa lajissa on kuitenkin riskinsä, joten Suomen Hiihtokeskusyhdistys on julkaissut ohjeet rinnealueella skinnaamiselle.

Skinnaaminen, eli hiihtämien nousukarvojen avulla, on hieno laji. Skinnaten pääsee hiihdon juurille – ja hyvällä tuurilla koskemattoman lumen äärelle. Useimmiten maisemat ovat upeat ja kaverit mainioita. Kuntokin kasvaa kohisten, kun omin voimin kapuaa rinteen huipulle. Syitä skinnata on lukuisia.

Lapin tuntureilla skinnaaminen on oiva tapa liikkua luonnossa ja kavuta hienojen kurujen päälle. Ei ihme, että skinnaaminen on yleistynyt myös Suomessa. Mutta ei skinnaaminen rajoitu vain tunturialueille. Skinnaajia näkee entistä useammin myös Etelä-Suomen rinteissä. Lähimäki on oiva paikka tutustua välineisiin ja tarkistaa niiden toimivuus. Samalla voi treenata kiipeämiskuntoa pidempiä reissuja varten.

Skinnaaminen on lähtökohtaisesti varsin turvallista ja harmitonta puuhaa. Toki luonnossa on aina omat vaaransa, kuten eksyminen, äkillisesti muuttuvat sääolosuhteet ja jopa lumivyöryt. Hiihtokeskusympäristössä ei näitä vaaroja ole, mutta siellä odottaa muut vaarat: törmäysriskit muiden rinteessä liikkuvien tai rinnekoneiden kanssa.

Skinnaaminen yöllä on täynnä vaaroja

Skinnaaminen illan hämyssä tai yön pimeydessä on upeaa. Otsalamppu valaisee hangen ja luonnosta saa nauttia rauhassa. Kunnostetuilla rinnealueilla saattaa odottaa juuri samettisen sileäksi ajeltu rinne. Näin sitä moni luulee, mutta todellisuus on toinen.

Rinteiden sulkemisajan jälkeen mäet eivät ole autiot, vaan siellä alkaa kunnostustyöt seuraavan päivän laskettelijoita varten. Lumikissan (tai tampparin, millä nimellä rinnekonetta haluaakaan kutsua) kirkkaat valot näkyvät kyllä kauas, mutta kuskin on lumipöllyn keskeltä vaikea havainnoida suljetussa rinteessä liikkuvia.

Jyrkillä rinteillä voi odottaa todellinen riski. Tamppari tarvitsee liikkuakseen apuvoimaa vinssistä, ja vinssin vaijeri on kiinnitetty jyrkänteiden päälle. Pimeässä näkymättömällä vaijerilla saattaa olla pituutta satoja metriä. Vaijeri voi liikkua ylös, alas ja sivuille tampparin liikkeiden mukana. Äkillisesti kiristyvä vaijeri on hengen vaarallinen. Myös vaijeriin laskeminen voi olla tappava kohtaaminen.

Vaikka lumikissa olisi rinteessä työnsä jo tehnyt, ei ajettuun rinteeseen tulisi kajota. Juuri ajettu rinne on pehmeä ja sen on yön aikana tarkoitus kovettua, jotta sitä on mukava kurvailla rinteiden ollessa auki.

Liikkumalla rinnealueella aukioloaikojen ulkopuolella vaarannat oman terveytesi ja henkesi, häiritset toisten työtä sekä vaarannat muut laskettelijat tekemällä jälkiä kunnostettuun rinteeseen. On myös hyvä huomioida, että rinteiden sulkemisajan jälkeen ei rinneyhtiön ensiapu ole käytössä.

Noudata sääntöjä, nauti skinnaamisesta

Jotta onnettomuuksilta vältyttäisiin, on Suomen Hiihtokeskusyhdistys (SHKY) tehnyt ohjeet rinnealueella skinnaamiselle.

Skinnaamiselle varatut reitit saattavat hiihtokeskuksissa vaihdella kauden aikana. Reittivalintoihin vaikuttavia seikkoja ovat esimerkiksi rinteissä käynnissä olevat huoltotyöt, lumen määrä, sääolosuhteet, sesonki ja asiakasmäärä. Hiihtokeskukset voivat myös soveltaa ohjeita toimintaympäristönsä erityispiirteet huomioiden.

Skinnausohjeet ei ole ”Sääntö-Suomen” yksinoikeus, vaan vastaavia ohjeita löytyy muun muassa Itävallassa, Sveitsissä ja Andorrassa.

Ohjeita ei ole tehty skinnaajien kiusaksi, vaan kaikille yhteisiksi pelisäännöiksi. Kyllä Suomessa skinnaamaan mahtuu, ja suurin osa hiihtokeskuksista toivottaa skinnaajat edelleen tervetulleiksi.

SHKY:n skinnausohjeet

  1. Merkityillä rinteillä skinnaaminen on kielletty.
  2. Selvitä onko skinnaaminen sallittu hiihtokeskuksen alueella.
  3. Käytä nousemiseen vain keskuksen osoittamia reittejä.
  4. Noudata keskuksen sääntöjä, varoituksia ja määräyksiä.
  5. Älä häiritse toiminnallasi rinteessä laskevia.
  6. Skinnatessa liikut aina omalla vastuulla ja olet väistämisvelvollinen.
  7. Pidä huolta, että sinut nähdään. Käytä hämärässä ja pimeällä valoa.
  8. Lemmikkieläimiä ei saa ulkoiluttaa rinnealueella.
  9. Suljetussa rinteessä ei saa liikkua.
  10. Rinteessä liikkuminen aukioloaikojen ulkopuolella on kielletty.

Nousureitti voidaan merkitä rinnekarttaan keltaisella katkoviivalla. Nuoli osoittaa noususuunnan, sillä muut alueella liikkuvat eivät välttämättä ymmärrä skinnaajien kulkua.

Pysy ajan tasalla alamäkimaailman tapahtumista, tilaa Ski.fi-uutiskirje!

Artikkelia muokattu:

Luitko jo nämä?

Granibacken ei tyydy nostalgiakylpyyn, vaan haluaa kehittyä. Uutta kaudelle 2024–2025 on säilölumi ja uusi lasten alue.
Laskuaika kannustaa mäkeen yhdessä perheen tai kavereiden kanssa. Laskiessa ulkoilmassa vietetty aika lisääntyy ja ruutuaika vähenee
Ylläksen Kesänkitunturilla rakkakivikko on vielä laajalti näkyvissä, mutta Pirunkurun pohjalle ja sen maljamaiselle yläosalle lunta on jo kerääntynyt ympäröivää maastoa enemmän. Järkeviä laskulinjoja ei löydy kuitenkaan vielä mistään.
Vuodenajat ovat sinänsä armollisia, että laskeminen ei luonnonlunta vaadi. Rinteet saadaan laskukuntoon jo pikkupakkasilla tehokkaiden lumetusjärjestelmien avulla. Entistä useammissa keskuksissa apuna on myös edelliseltä kaudelta säilötty lumi.
Merkittyjen rinteiden läheisyydestä löytyy upeita metsiä. Yksi tunnetuimmista ja suosituimmista Pyhän metsistä on Jackson. Kuva: Jaakko Posti
Ski.fi:n joulukalenteri arpoo joka adventti laskettelijoita ja lautailijoita ilahduttavia paketteja.
Ellivuori kehittyy nyt vauhdilla. Kauden 2024–2025 merkittävin uudistus on ravintolan ja vuokraamon kattava päärakennus.
Sappeeta kehitetään asiakkaiden toiveiden mukaan. Saadun palautteen perusteella parkkia muokataan kaudelle 2024–2025 entistäkin paremmaksi.
Saariselkä on saamelaisalueella ja Lapin kultamailla. Luontoelämyksen täydentää Urho Kekkosen kansallispuisto.
Antti Autti nousee Skiexpon lavalle kertomaan leffaprojekteistaan sekä vapaalaskusta Suomessa. Kuva: Jaakko Posti

Lumilautaliiton uusimmat

Lue lisää

Luonnonvaraisilla tuntureilla kulkee vapaalaskijoiden lisäksi muitakin ulkoilijoita. Kaikille ei lumivyöryvaara ole tuttu asia. Ylläksellä ski patrol muistuttaa kulkijoita vaarasta kaikkein suosituimmalla retkipaikalla.

Vapaalaskija: opi hyödyntämään lumivyöryennuste

Laskettelu

Näin aloitat vapaalaskun – vinkkejä nuorille laskijoille

Laskettelu
Kansallispuistoista löytyy maamme hienoimpia laskulinjoja. Kuva on Pyhä-Luoston kansallispuistosta.

Kansallispuisto on laskettelijan aarreaitta

Vapaalasku