Talma Glacier kurkottelee pilviä koko 5 500 senttimetrin korkeudellaan. Keskusta ei ole turhalla korkeuserolla siunattu, mutta Talman väki ei ole siitä hätkähtänyt. Päinvastoin! Kompakti koko on valjastettu niin tehokkaasti, että siitä on jopa tullut erottuvuustekijä.
Kaudella 2023–2024 Talmassa juhlitaan, sillä keskukselle tulee kunnioitettavat 40 vuotta mittariin. Vuosien saatossa pienestä nyppylästä on kasvanut merkittävä osa suomalaista laskettelu- ja lumilautakulttuuria. On aika raottaa aikakirjoja ja katsoa, miten Talma on historiansa aikana kehittynyt.
Sivubisneksenä hiihtokeskus
Sipoossa, Keravan rajan tuntumassa sijaitsevan Talman hiihtokeskuksen perusti Pihlajaniemen perhe. Heillä ei ollut kokemusta laskettelusta edes harrastuksena, mutta tiluksilla ollut mäki houkutteli panostamaan nousevaan lajiin lisäelannon toivossa.
Pihlajaniemillä oli maanrakennusliike ja hiihtokeskuksen oli tarkoitus tarjota osa-aikatyötä perheelle talvella, kun maanrakennusalalla oli hiljaisempaa. Nopeasti keskuksen pyöritys jäi pitkälti poikien Esan ja Vesan hoidettavaksi.
Eivät pojatkaan päässeet heti täyspäiväisesti hiihtokeskusta pyörittämään, vaan aamupäivisin he tekivät maanrakennustöitä ja iltaisin pyörittivät hiihtokeskusta. Oppia hiihtokeskuksen pyörittämiseen haettiin vierailemalla muissa hiihtokeskuksissa ja luottamalla oman perheen voimaan.
Ensimmäisellä kaudella rinteitä hoidettiin moottorikelkalla, jonka perässä oli maatiloilta tuttu jousiäes. Toiselle kaudelle saatiin Sipooseen Iller-merkkinen rinnekone, joka on nykymittakaavassa humoristisen pieni, mutta silloin se kuitenkin tuntui luksukselta.
Ensimmäiset lumitykit saapuivat Talmaan 1980-luvun lopulla. Aivan ongelmattomasti ei lumitykkien käyttö sujunut. Aluksi lumetettiin kasoja, joita ei saatu silloisella rinnekonekalustolla siirrettyä. Välillä iski myös väsy kahta työtä tekeviin lumettajiin. Unen aikana lumitykki oli piilottanut hissikapulat ja -vaijerit lumen alle. Niiden esiin kaivaminen vaati runsasta käsilapiointia.
Lumilautailijat nostivat Talman maailmanmaineeseen
Talman ensimmäisiä hissejä pystyttäessä kävi ilmi, että parin kilometrin päähän, Keravan puolelle Keinukallioon avattaisiin myös laskettelukeskus. Kilpailu vielä vähäisistä asiakkaista oli alkuvuosina aika veristä.
Talma löysi lumilautailijoista mahdollisuutensa ja selvisi nousevan lautabuumin ansiosta myös 90-luvun lamasta. Keinukallion toiminta päättyi 90-luvun lamavuosiin.
90-luvun alussa lumilautailijat näyttivät hyvin erilaisilta muihin rinnekävijöihin verrattuna. Usein heitä syyteltiin milloin mistäkin, monesti täysin syyttä. He tekivät omaa hommaansa tosissaan ja tuomalla ideoita maailmalta auttoivat Talmaa kehittymään hiihtokeskuksena.
Lumilautailu ja new school -laskeminen tekivät Talman 5 500 korkeuserosenttimetristä hyveen! Matalassa mäessä ja nopeilla hisseillä nousu kestää noin 50 sekuntia, joten laskijat saivat päivässä käsittämättömän määrän toistoja.
Kun laji oli vielä 1990-luvun lopulla kohtuullisen nuori, Talmasta lähti joka vuosi kourallinen laskijoita maailmalle. Reissuilta palatessaan he toivat tuliaisina tietoa, jota Talma jalosti omiin tarpeisiin. Siten laskijat saivat laskea entistäkin paremmissa olosuhteissa.
Talmasta ponnisti maailmalle myös maailman maineeseen noussut Jussi Oksanen. Hänen kotikeskukseensa on tehty pyhiinvaelluksia, jopa hiihtopummireissuja, aina Japanista saakka!
Vuosituhannen vaihteen molemmin puolin ympäri maailmaa tuli huippulautailijoita Talmaan treenaamaan. Talma oli pitkään Suomen kansainvälisesti kuvatuin ja ainakin lumilautailumedioissa tunnetuin hiihtokeskus. Jake Burton oli yksi alan vaikuttajista ja legendoista, joka lumilautailun kultakaudella kävi ihmettelemässä Talman meininkiä.
Talmassa nopeasti ymmärrettiin hyödyntää parkkia myös markkinoinnissa. Tosin raja siinäkin tuli vastaan, kun toimistoon tuli huolestuneita puheluita, että saako Talmassa laskea suksilla ja onko siellä ollenkaan tavallisia rinteitä.
Hiihtokoululla on keskeinen rooli
Huolestuneista asiakaspuheluista lähti käyntiin Talman voimakas panostus perheisiin ja aloitteleviin laskijoihin. Hiihtokoululla onkin ollut voimakas merkitys Talman asiakaskunnan kasvattamisessa.
Talmassa laskemiseen suhtaudutaan intohimoisesti. Se saa rinneyrittäjän tsemppaamaan myös hankalina aikoina. Palaute hyvin tehdystä työstä on kuin bensaa, joka auttaa jatkamaan kehitystyötä. Tätä bensaa Talma on saanut tankattua eritoten parkin ja lasten alueiden ansiosta.
Olennainen menestystekijä on ollut asiakkaiden kuunteleminen. Talmassa ollaan oltu aistit avoimena käyttäjien palautteiden suhteen ja palautteisiin on reagoitu rivakasti. Myös nenä tulevaisuuden kehityssuuntien aistimiseen on ollut hyvällä vainulla varustettu.
Talmassa ei ole jääty ihastelemaan loistavaa menneisyyttä, vaan hohdokasta tulevaisuutta tehdään aktiivisesti. Suunnittelupöydällä on paljon kiinnostavia juttuja. 2022 talmalaiset saivat maaliin pitkään hiotut maakaupat nykyisen rinnealueen vierestä. lähivuosina Talma avaa uusia rinteitä ja kenties näemme siellä myös tuolihissin?
Rinneuudistusten myötä Talman korkeuseron kerrotaan kasvavan aina 6 000 senttimetriin!
Talman viralliset syntymäpäiväjuhlat järjestetään lauantaina 27.1.2024. Juhlahumua on Talmassa koko tammikuun viimeisen viikon ajan!
Pysy ajan tasalla alamäkimaailman tapahtumista, tilaa Ski.fi-uutiskirje!
