”Rinteessä on rajattomat mahdollisuudet, kun sitä katsoo muunakin kuin vain rinteenä. Asioiden yli hyppiminen, käännökset hypyillä, tailin tai nosen nostaminen…”, Vuokatin hiihtokoulun kausiopettaja Juho Lampinen luettelee.
Lampinen pitää freestyletunteja ja KinoHyppiminen, reilaaminen ja muu kikkaileminen kiinnostaa monia, mutta reilit ja pressit saattavat näyttää hieman hurjilta. Freestyleen voi tutustua myös aloitteleva laskettelija ja lautailija.s camppeja sekä lumilaudalla että suksilla. Freestyletuntien suosio on kasvanut hiihtokouluissa viime vuosina. Toisaalta päteviä opettajia löytyy yhä useammasta keskuksesta, mutta ennen kaikkea niiden kysyntä on kasvanut freestylen suosion kasvaessa ja ihmisten löytäessä tiensä hiihtokouluun kysymään oppeja.
”Tehdään sitä mitä oppilas haluaa oppia. Oli kyse sitten reileistä tai hypyistä”, Lampinen sanoo tiivistäen samalla koko hiihtokoulutoiminnan idean.
Kinos laskee kokeilukynnystä
Hiihtokoulujen Kinos Freestylecampit tarjoavat 9–15 -vuotiaille nuorille väylän oppia ryhmässä freestyletaitoja ilman turhia muodollisuuksia. Ryhmässä tekeminen on lisäksi monelle tytölle hyvä tapa päästä kiinni freestyleen, jos kynnys streetille menemiseen on muutoin liian korkea.
Freestyleen tutustumisen voi aloittaa myös ensimmäisestä tunnista tai laskukerrasta lähtien. Ei siis ole välttämätöntä oppia ensin laskemaan rinteessä siirtyäkseen vasta sen jälkeen freestylen maailmaan.
”Freestyle on sananmukaisesti vapaata tyyliä. Oppilaiden kanssa voi lähteä tasamaalta alkaen tekemään hyppyjä sekä haastamaan tasapainoa. Rinteessä voi hyppiä keppien yli tai niiden päälle ikään kuin ne olisivat reilejä,” Lampinen kertoo.
Freestyle tukee monipuolista oppimista
Laskemisessa kaikki osa-alueet tukevat toisiaan, joten freestylen opettelu ei ole missään tapauksessa pois muusta laskutaidosta.
”Tasapaino kehittyy, pystyy reagoimaan nopeasti rinteessä ja mukautumaan erilaisiin olosuhteisiin sekä hahmottamaan rinteen uudella tavalla”, Lampinen luettelee freestylen hyötyjä kaikille laskijoille.
Monelle teini-ikäiselle epäonnistumisen pelko nakertaa uskallusta kokeilla uusia asioita rinteessä. Taidon oppimiseen perehtynyt liikuntatieteiden tohtori Timo Jaakkola Jyväskylän yliopistosta kuitenkin muistuttaa, ettei oikotietä ole onneen.
”Virheitä pitää tehdä, että oppii. Pitää siis olla koko ajan siinä oppimisen kynnyksellä, mutta ei kuitenkaan yrittää edetä liian nopeasti. Tärkeää on sellainen ilmapiiri, jossa saa myös epäonnistua”, Jaakkola sanoo.