Jokaisen bike parkissa (ja maastopoluilla) viihtyvän kannattaa tehdä pyöräänsä perussäädöt: satula oikealle korkeudelle, jarrukahvat sopivalle etäisyydelle ja iskareihin sekä renkaisiin järkevät paineet. Yksilöllisellä säätämisellä ei tässä jutussa tarkoiteta esimerkiksi vaihteiden säätämistä. Se menee jo korjaamisen puolelle. Tällaiset asiat pitäisi oletusarvoisesti olla kaikissa pyörissä kunnossa.
Satulan korkeus
Alamäkipainotteisessa ajossa satulan voi tiputtaa reilusti alas. Tämä helpottaa liikkeelle lähtöjä, pyörän päällä liikkumista ja myös ankkuri- ja sompahissin käyttöä. Satulalla istuttaessa molempien jalkojen tulee ulottua samaan aikaan maahan.
”Normaalissa” pyöräilyssä oikea satulankorkeus löytyy, kun kantapään ollessa polkimella jalka on suorana. Näin polvi jää hieman koukkuun, kun poljin on oikealla paikallaan päkiän alla. Aloittelevan maastopyöräilijän satulaa voi tästä hieman tiputtaa, jotta maahan yltää helpommin ja jotta pyörän päällä liikkuminen muutenkin helpottuu.
Hissitolppa on mainio keksintö, sillä se mahdollistaa sekä tehokkaan polkemisen satula ylhäällä että teknisen ajon satula matalalla.
Jarrukahvojen asento
Säätämällä jarrukahvat oikeaan asentoon myös ranne asettuu luonnolliseen asentoon ja etusormet ulottuvat vaivatta kahvoille. Jos jarruissa on etäisyydensäätö, tulisi kahva säätää niin, että se on etusormen ensimmäisen nivelen kohdalla.
Iskunvaimentimien oikeaoppinen esijännitys
Jotta pyörän iskarit toimisivat optimaalisesti, pitää niiden esijännitys säätää ajajakohtaisesti. Ilmaiskareissa säätö tehdään ilmanpainetta muuttamalla, kierrejousellisissa iskareissa muutetaan jousen esijännitystä (tai jousen jäykkyyttä).
Oikealla esijännityksellä löydetään ajajakohtaisesti se ”syvyys”, missä pyörän jousitus lähtökohtaisesti on. Kun lähdetään ajamaan, voivat iskarit sitten liikkua tilanteen mukaan sekä ylös että alas. Näin tuntuma maahan pysyy hyvänä ja iskarit reagoivat herkästi.
Etuhaarukan kanssa varsin hyvään lähtökohtaan pääsee seuraamalla valmistajan painotaulukkoa. Takaiskari sen sijaan on helpoin säätää niin, että ajaja istuu pyörän päälle ja mitataan iskarista sen painauma (”sag”). Sopiva painauma on pyöräkohtainen, mutta yleensä se liikkuu noin 20–30 prosentissa iskarin koko joustosta.
Paluuvaimennus tulee säätää niin, että jousitus toimii aktiivisesti ja vapaasti. Liian hidas jousitus ei ehdi reagoida maaston muotoihin eikä palautua ennen seuraavaa iskua ja jousitus pakkaantuu. Liian nopea tekee ajosta epävakaata, vaikeasti hallittavaa ja renkaiden pito huononee.
Viimeistele pyörän säätö rengaspaineilla
Rengaspaineet vaikuttavat merkittävästi ajotuntumaan, mutta niillä ei kuitenkaan tarvitse lähteä hifistelemään. Peruslähtökohtana voi pitää noin 1,5–2,0 barin painetta renkaasta, ajajasta, ajajan painosta ja radasta riippuen. Kivikovilla kumeilla ajosta ei nauti kukaan.
Haluatko oppia lisää bike park -ajotekniikkaa? FMBIA-koulutetut ohjaajat antavat yksityistunteja ja järjestävät kursseja. Kysy lisää bike parkeista!
