Läskipyöräily on hauska lisä laskettelureissulle – kokeile!

Sähköavusteisellä läskipyörällä on hauska retkeillä mäkipäivän jälkeen.

Läskipyörä, fättäri tai fat bike, rakkaalla lapsella on monta nimeä. Pyörien historia lähtee Alaskasta, jossa kehitettiin pyörää lumisessa maastossa etenemiseen.

Fättärin perusidea on, että kookkaiden renkaiden ilmanpaineita säädellään olosuhteiden mukaan. Kun maasto on kovaa, niin rengaspaineita voi pitää kovempina. Pehmeällä pinnalla ajattaessa rengaspaineita lasketaan, jotta renkaan kantopinta-ala kasvaa. Rengaspaineet vaihtelevat rengastyypin ja ajajan painon mukaan.

Nyrkkisääntönä voi sanoa, että pehmeällä alustalla rengaspaine on reilu 1 bar, jolloin sormi painuu poikittaisen kynnen verran helposti keskeltä painettaessa. Kovalla alustalla paine voi olla noin 2 bar, jolloin rengas painuu keskeltä hieman sormella painettaessa.

Läskipyöriksi lasketaan pyörät, joiden renkaiden leveys on vähintään neljä tuumaa. Jollain talvireiteillä renkaan sallituksi minimileveydeksi ilmoitetaan juuri tuo 4”.

Fättäreitä on monenlaisia

Alun perin läskipyörät olivat jousittamattomia, kun renkaat itsessään joustavat jo jonkun verran. Nykyisin yleisin fättäri on edestä jousitettu, mutta tarjolla on myös täysjousitettuja malleja. Todellisen läskipyöräbuumin käynnisti sähköavustimilla varustettujen mallien saapuminen. Sähkömoottorin avulla jokaisella on mahdollisuus nauttia talvireiteillä kymmenien kilometrien pyöräilyreissuista.

Sähköpyörästä sanana tulee mielikuva, että pyörä hoitaa liikuttamisen ilman kuskin panostusta. Oikea termi onkin sähköavusteinen polkupyörä. Sähkömoottori tehostaa polkijan työtä, mutta kyllä sähköpyörällä ajaminen käy liikunnasta! Kuinka raskaasta, riippuu käytetystä avustustasosta.

Vuokraamoiden yleisin läskipyörämalli on etujousitettu sähköavusteinen pyörä. Sillä pärjää mainiosti myös mäkisessä tunturimaastossa. Pyörän hallinta on helppoa. Siinä on normaali vaihteisto takana ja sähkömoottoria ohjataan keinuvivun avulla vasemman käden peukalolla. Avustuksen tasoja on pyörämallista riippuen kolmesta viiteen.

Vuokraamosta saa oikean kokoisen pyörän

Olennainen osa läskipyöränautintoa on oikean kokoinen pyörä. Vuokraamosta saa polkijalle sopivan pyörän, joka kuormittaa kehoa suunnitellusti. Liian isolla tai liian pienellä pyörällä polkiessa esimerkiksi selkä väsyy paljon normaalia nopeammin.

Mainos:

Fättäri näyttää raskaalta, eikä se pyöränä mikään keijukainen ole. Polkiessa se on kuitenkin ketterämpi, kun ensinäkemältä kuvittelee. Talvireitit ovat myös selkeäpiirteisiä, eli niissä ei yleensä joudu mitään ketteryysharjoituksia tekemäänkään.

Vauhdikasta menoa

Sähköavustin auttaa polkijaa aina 25 km/h vauhtiin saakka. Mikäli vauhti kasvaa suuremmaksi, avustin lopettaa toimintansa. 25 km/h on rapsakka vauhti talvipolulla. Mikäli tarkkaavaisuus tuossa vauhdissa talvipolulla herpaantuu, niin eturengas lipsahtaa helposti reitin ulkopuolelle pehmeään lumeen. Onneksi lumi on armollinen kaatuma-alusta.

Talviset pyöräreitit ovat osin pyhitetty pyöräilijöille, osa on yhteiskäytössä esimerkiksi lumikenkäilijöiden kanssa. Esimerkiksi Sappeella julkistettiin talvella 2022, että siellä saa ajaa myös latu-urilla.

Fättäristä on moneksi

Uusien sähköpyörien akku kestää kevyessä maastoajossa helposti jopa yli 100 kilometrin ajon. Reitin rankkuuden, käytetyn avustuksen tason ja ilman lämpötilan mukaan matka tuosta lyhenee. Monella vuokraamolla on pakkasraja, joka vaihtelee -15–20 asteen välillä. Talvinen pyöräretki voi helposti olla 20–30 kilometriä, kevään lämmössä tuplasti pidempikin.

Läskipyörä on monipuolinen konkeli. Sillä voi hoitaa myös hiihtoloman kauppa-asiat tai mennä pyörällä laskemaan, mikäli majoitus on maltillisen matkan päässä rinteistä. Lapissa pyörästä on iloa myös takamaastolaskijalle. Kansallispuistoissa ei moottoriajoneuvoilla saa ajaa, mutta fillarilla pääsee talvireittejä pitkin nopeasti mainioiden vapaalaskukohteiden äärelle.

Läskipyöräily on hauskaa! Tutunkin keskuksen ympäristö näyttää erilaiselta ohjaustangon takaa. Mikäli näkvyys rinteessä on kehno, metsä tarjoaa kontrasteja ajajalle. Latukahviloiden tarjonta on kohonnut huomattavasti viime vuosina. Ne palvelevat myös läskipyöräilijöitä.

Artikkeli on tehty yhteistyössä 100 vuotta täyttävän Tunturin kanssa. Seuraa Tunturia Facebookissa ja Instagramissa @tunturi_bike.