Talvipyöräily on hauskaa ja entistä useammalle talviloman viettäjälle osa lomapäivien ohjelmaa. Talvipyöräilyreitit on lanattu helppoihin maastokohtiin ja ne kulkevat usein latukahviloiden ja laavujen liepeiltä.
Talvisille pyöräreiteille sopiva menopeli on myös läskipyöräksi ja fättäriksi kutsuttu fatbike. Fättärin leveä rengas on kuin tehty lumisille poluille. Kookkaiden renkaiden ilmanpaineita voi säädellä olosuhteiden mukaan – kovalla maastolla renkaita voi pitää kovempina ja vastaavasti pehmeällä pinnalla ajattaessa rengaspaineita lasketaan.
Läskipyöriä löytyy niin perinteisinä polkupyörinä kuin sähköavusteisina. Runkoratkaisuja on jäykkärunkoisia, keulasta jousitettuja kuin täysjousitettujakin. Yleisin vuokrapyörämalli on sähköavusteinen edestä jousitettu pyörä.
Lue myös: Läskipyöräily on hauska lisä laskettelureissulle – kokeile!
Talvipyöräily vaatii vaatetukselta
Talvella pyöräillessä pärjää pitkälti samoilla asuilla kuin laskettelurinteessäkin. Asujen määrä ja laatu määräytyy pitkälti sen mukaan, miten kovaa aikoo polkea. Villa ihoa vasten pitää olon lämpimänä, vaikka hikoilisit tai kastuisit.
Lasketteluun verrattuna nilkat, polvet, reidet, kädet, kaula ja olkapäät viilenevät voimakkaammin. Niiden suojaamiseen kannattaa kiinnittää erityistä huomiota. Putkihuivi on monikäyttöinen asuste, jota kannattaa hyödyntää lisälämmön tuottajana myös kypärän alla. Silmät voi suojata urheilu- tai laskettelulaseilla.
Kylmässä kelissä sormiin saa lisälämpöä pukemalla kaksi kerrosta, eli ohuet niin sanotut liner-käsineet alle ja paksummat tuulelta suojaavat käsineet päälle. Pukeutuminen viimeistellään tuulelta suojaavalta kuorikerroksella.
Sopiva pyörä löytyy vuokraamosta
Fättäri näyttää raskaalta menopeliltä, eikä se pyöränä mikään keijukainen ole. Polkiessa se on kuitenkin ulkonäköään ketterämpi.
Pyörän hallinta on helppoa. Siinä on normaali vaihteisto takana ja sähkömoottoria ohjataan vasemman käden peukalolla. Avustuksen tasoja on yleensä kolmesta viiteen.
Olennainen osa läskipyöränautintoa on oikean kokoinen pyörä. Vuokraamosta saa polkijalle sopivan pyörän, joka kuormittaa kehoa suunnitellusti. Liian isolla tai liian pienellä pyörällä polkiessa esimerkiksi selkä väsyy paljon nopeammin, kuin oikean kokoisella ajaessa.
Akku kestää pitkänkin talvilenkin
Uusien sähköpyörien akku kestää kevyessä maastoajossa helposti jopa yli 100 kilometrin ajon. Reitin rankkuuden, käytetyn avustuksen tason ja ilman lämpötilan mukaan matka tuosta lyhenee.
Monella vuokraamolla on pakkasraja, joka vaihtelee -15–20 asteen välillä. Talvinen pyöräretki voi helposti olla 20–30 kilometriä, kevätkeleillä tuplasti pidempikin.
Läskipyörällä voi hoitaa myös hiihtoloman kauppa-asiat tai mennä pyörällä laskemaan laittamalla sukset vaikka reppuun kiinni. Lapissa pyörästä on iloa myös takamaastolaskijalle. Kansallispuistoissa ei moottoriajoneuvoilla saa ajaa, mutta pyörällä pääsee talvireittejä pitkin nopeasti mainioiden vapaalaskukohteiden äärelle.
Talvipyöräily antaa aivan uuden mausteen hiihtolomille. Tutunkin hiihtokeskuksen ympäristö näyttää erilaiselta ohjaustangon takaa.
Artikkeli on tehty yhteistyössä 100 vuotta täyttävän Tunturin kanssa. Seuraa Tunturia Facebookissa ja Instagramissa @tunturi_bike.