Matkailutase tasapainoon hiihtokeskusten vedolla

Matkailun ja hiihtokeskusten vaikutus

Hiihtokeskukset ovat Suomen matkailun sydän. Ne houkuttelevat kansainvälisiä ja kotimaisia matkailijoita ympäri vuoden ja vahvistavat näin koko kansantaloutta ja alueiden elinvoimaa. Hiihtokeskukset ovat alueellinen talousveturi majoitus-, ravintola- ja muille palveluille.

Matkailu on yksi niistä toimialoista, joilla on merkittävää kasvupotentiaalia Suomessa – niin kotimaisten kuin ulkomaistenkin matkailijoiden osalta. Matkailun osuus BKT:stä on tällä hetkellä 2,5 % ja ala työllistää suoraan lähes 150 000 henkilöä. Suomen matkailutase on kuitenkin vahvasti alijäämäinen eli suomalaiset vievät matkailueuroja ulkomaille 1,6 mrd euroa enemmän kuin mitä ulkomaalaiset tuovat Suomeen.

Hiihtokeskukset mahdollistavat matkailun kasvupotentiaalin realisoimisen: ne tuovat matkailijat alueelle ja ohjaavat matkailutuloja laajasti eri toimialoille ympäri Suomen.

Matkailualan kasvu ei kuitenkaan synny itsestään. Se vaatii vahvojen matkailualan toimijoiden lisäksi myös suotuisia poliittisia päätöksiä, joilla suomalaisten yritysten toimintaedellytykset saatetaan vastaamaan muiden eurooppalaisten toimijoiden edellytyksiä.

Ehdotuksemme hallitusohjelmakirjaukseksi hallitusohjelmaan 2027–2031

Matkailusta tehdään Suomen talouskasvun strateginen painopiste. Hiihtokeskusten toimintaedellytyksiä vahvistetaan osana matkailun kasvupolitiikkaa turvaamalla liikuntapalvelujen kilpailukykyinen verotus, kehittämällä koululaisten lomia tukemaan myös matkailusesonkeja sekä edistämällä liikunta- ja matkailupalveluiden saavutettavuutta kaikille.

Matkailutaseen tasapainottamiseksi hiihtokeskukset tarvitsevat:

Nykyisen liikuntapalvelujen alennetun arvonlisäverokannan säilyttämisen, sillä se on elintärkeää hiihtokeskusten toiminnan kannalta ja mahdollistaa kasvun myös tulevaisuudessa → turvaa kannattavuuden, työllisyyden ja investoinnit
Uuden kevätloman pääsiäisen yhteyteen ja koulujen kesälomien siirron muun Euroopan rytmiin → pidentää sesonkeja ja kasvattaa matkailutuloa
Koulujen talviliikuntapäivien palautuksen opetussuunnitelmaan erillisellä kunnille jaettavalla valtionavustuksella → tasapuolistaa liikkumisen mahdollisuuksia ja tuo uusia harrastajia
Pilotin, jossa kotouttamista tuetaan muun muassa hiihtokeskusten kautta kotouttamisen hankerahojen kohdistamisella → tukee osallisuutta ja alueiden elinvoimaa.

Matkailusta Suomen kasvun ajuri

Matkailutaseen rakenne – molemmissa suunnissa potentiaalia hyödyntämättä

Suomalaiset käyttävät 1,6 mrd enemmän ulkomaanmatkoihin kuin ulkomaiset matkailijat käyttävät Suomeen → alijäämäinen matkailutase.
Sekä ulkomaisten että kotimaisten matkailijoiden potentiaalia on merkittävästi hyödyntämättä → taso alle pandemiaa edeltävän huipun.
Kasvu syntyy Suomeen suuntautuvasta kysynnästä – sekä ulkomaisista että kotimaisista matkailijoista.
Hiihtokeskukset ovat keskeinen keino oikaista tasetta → tuovat matkailijat alueille ja ohjaavat matkailukulutuksen Suomeen.

Suomen matkailutase 2025

Matkustustaseessa vienti on ulkomaisten matkailijoiden Suomessa käyttämä rahamäärä ilman kuljetusta ja tuonti on suomalaisten ulkomaanmatkailuun käyttämää rahamäärä.
Lähde: Tilastokeskus, matkustustase

Matkailu Suomessa

2,5 % BKT:sta 149 000 työpaikkaa (5,4 % työllisistä)
16,7 mrd. € kokonaisrahankäyttö
14 % palveluviennistä (3. suurin vientiala)

Kasvupotentiaali

Kansainälisen matkailun osuus edelleen alle huipputason
Tavoite: 20 mrd. € matkailukysyntä vuoteen 2028

Hiihtokeskusten suorat vaikutukset

189,6 milj. € matkailijoiden kulutus kaudella 10/2025-4/2026
Suurin vaikutus Pohjois-Suomessa (125,2 milj. €)
1,6 miljoonaa yöpyvää matkailijaa keskusten kautta

Kysyntä ja vetovoima

87 % matkailijoista tulee ensisijaisesti laskettelemaan
Yli 75 % kävijöistä matkailijoita (ei paikallisia)

Taloudellinen vaikutus

Vahvat kerrannaisvaikutukset: matkailu tuo tuloa mm. kauppaan, ravintoloihin ja rakentamiseen
OECD-maissa 1 matkailueuro > keskimäärin +0,61 € muille toimialoille

Lähde: Vizitlizer-kysely, 2 700 vastaajaa

Suomen Hiihtokeskusyhdistys on hiihtokeskusalan valtakunnallinen kattojärjestö, joka kokoaa yhteen laskettelukeskukset ympäri Suomen. Yhdistykseen kuuluu noin 70 hiihtokeskusta eri puolilta maata – Lapista Etelä-Suomeen. Toimimme alan edunvalvojana, kehitämme osaamista ja turvallisuutta sekä edistämme alan kestävää kasvua.

Ajankohtaista

26.6.2026

Suomen Hiihtokeskusyhdistyksen lausunto koululaisten loma-aikojen kehittämisestä

Suomen Hiihtokeskusyhdistys pitää tervetulleena opetusministeri Anders Adlercreutzin käynnistämää keskustelua koululaisten loma-aikojen kehittämisestä.

Yhdistys kannattaa kesäloman aloituksen siirtämistä myöhemmäksi. Lasten ja nuorten jaksamisen kannalta on kuitenkin tärkeää, että osa siirtyvästä loma-ajasta kohdistetaan kevääseen.

Suomen Hiihtokeskusyhdistyksen näkemyksen mukaan luontevin ratkaisu on ottaa käyttöön uusi pääsiäisen yhteyteen sijoittuva kevätloma nykyisten talvilomien rinnalle.

Kevätloma porrastettaisiin kahteen lomaryhmään siten, että toinen ryhmä lomailee pääsiäistä edeltävällä ja toinen pääsiäisen jälkeisellä viikolla. Näin viikon mittainen lomajakso voidaan toteuttaa neljällä koulupäivällä hyödyntämällä pääsiäisen pyhäpäiviä.

Kevätloma rytmittäisi pitkää kevätlukukautta ja tukisi oppilaiden, opettajien sekä koko kouluyhteisön jaksamista. Talviloman jälkeen seuraava pidempi tauko on nykyisin vasta kesäloman alkaessa.

Suomi on tässä suhteessa poikkeus, sillä esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa on talviloman lisäksi erillinen pääsiäisloma. Vastaava käytäntö on yleinen myös Keski-Euroopassa.

Lomarakenteen uudistaminen vahvistaisi myös Suomen matkailun kilpailukykyä. Yhtenäisempi lomarytmi muun Euroopan kanssa lisäisi Suomen vetovoimaa matkailumaana, tukisi matkailuvientiä ja vahvistaisi julkista taloutta.

Suomen matkailutase on merkittävästi alijäämäinen, ja suomalaiset käyttävät ulkomaanmatkailuun vuosittain noin 1,6 miljardia euroa enemmän rahaa kuin ulkomaiset matkailijat tuovat Suomeen.

Pääsiäisen yhteyteen sijoittuva kevätloma loisi uuden kotimaisen matkailusesongin ajankohtaan, jolloin hiihtokeskusten kausi jatkuu edelleen vahvana. Matkailu vahvistaa samalla kaupan, ravintoloiden, majoituksen, kuljetusten ja muiden palvelualojen toimintaa sekä kasvattaa verotuloja.

Suomen Hiihtokeskusyhdistyksen näkemyksen mukaan pääsiäisen yhteyteen sijoittuva kevätloma on vaikuttavin yksittäinen keino kehittää koululaisten lomajärjestelmää. Se tukee lasten ja nuorten jaksamista, vahvistaa kotimaan matkailua ja parantaa Suomen kilpailukykyä.

16.6.2026

Suomen Hiihtokeskusyhdistyksen lausunto Valtiovarainministeriölle liikuntapalvelujen arvonlisäverokohtelusta

Suomen Hiihtokeskusyhdistys kannattaa liikunnan ohjauksen ja koulutuksen välisen rajanvedon selkeyttämistä sekä alennetun arvonlisäverokannan soveltamisalan laajentamista ohjattuun harrasteliikuntaan.

Liikuntapalvelujen alennetulla arvonlisäverokannalla on keskeinen merkitys liikkumisen, kansanterveyden, matkailun ja alueellisen elinvoiman kannalta. Liikuntapalvelujen siirtäminen yleiseen verokantaan nostaa hintoja, vähentää osallistumista ja heikentää toimialan toimintaedellytyksiä.

Yhdistys katsoo, että alennettu arvonlisäverokanta tulee säilyttää osana liikkumista, hyvinvointia ja talouskasvua tukevia ratkaisuja.