Itselleen sopivan maastohiihtosuksi ei välttämättä ole helppo löydettävä, joten sen löytymiseen kannattaa käyttää aikaa ja asiantuntijoiden apua. Etukäteen tulee miettiä, miten hyvänä hiihtäjänä itseään pitää, kuinka paljon aikoo hiihtää ja minkälaisissa olosuhteissa ladulle useimmiten päätyy.
Arvioitujen hiihtomäärien, -maastojen ja voiteluinnokkuuden perusteella on valittavissa täysin voideltavia suksia, lähinnä puhdistettavia pitopohjasuksia (esimerkiksi Nanogrip) sekä uusimpana tulokkaana pitokarvasukset, joita kutsutaan myös skinisuksiksi.
Taitava voitelija saa aina parhaimmat sukset. Toisaalta kehnon voitelijan lopputulos on karmein. Helppouden ja hyvän voitelun onnistumisprosentin ansiosta pitopohja- ja skinisuksien suosio on ollut vahvassa kasvussa.
Jäykkyys ratkaisee
Maastohiihtosuksissa on eri jäykkyyksiä ja pituuksia, joista valitaan hiihtäjälle sopivat hänen pituutensa, painonsa ja hiihtotekniikkansa mukaan. Oikea jäykkyys on yksi tärkeimmistä maastohiihtosuksen valintakriteereistä.
Hiihtäjän painon lisäksi suksea valittaessa on tärkeä tietää, onko hiihtäjällä aktiiviharrastajan napakka potku, nautiskelijahiihtäjän kävelytyylinen jalan siirtely vai jotain näiden väliltä.
Mikäli suksi on liian löysä, pitoalue – voideltava tai karvaa – laahaa latua vasten. Jos suksi on liian jäykkä, pitoalue ei kosketa ollenkaan latua. Mitä napakampi hiihtopotkutekniikka, sen jäykempi suksen tulee olla.
Jäykkyyden lisäksi puhutaan jalkavuudesta eli siitä, kuinka kaareva suksen pohja on. Eri jäykkyyksien ja jalkavuuksien yhdistelmistä löytyy ammattitaitoisen myyjän avulla varmasti jokaiselle hiihtäjälle sopiva suksi.
Mainio tapa varmistaa itselle sopiva suksi on käydä kauppiaiden, valmistajien ja maahantuojien testipäivillä kokeilemassa erilaisia vaihtoehtoja.
Skin-suksilla nautittavampaa hiihtämistä
”Karvapohjaiset” skin-sukset ovat nousseet monen hiihtäjien suosioon. Perinteisen tyylin suksien erikoisuus on pitovoidealueen kohdalle asennettu karva, joka ajaa pitovoiteen tehtävän. Helppokäyttöisyys on tärkein syy, miksi skin-sukset ovat nousseet myyntitilastojen kärkeen. Pitovoitelua ei siis tarvita, mutta skin-suksi vaatii normaalin luistovoitelun.
Myös karvat vaativat hoitoa, lähinnä puhdistusta. Eteläisen Suomen usein roskaisilla laduilla hiihdettäessä puhdistustarve on tiheämpi verrattuna Lapin puhtoisiin hankiin.
Osaavan voitelijan käsissä perinteisen suksista saadaan hyvin toimivat, mutta karvapohjat mahdollistavat helpon ja nautittavan hiihdon aina aktiiviharrastajan tarpeisiin saakka – vaikka on karvapohjia nähty jopa kilpaladuillakin tietyissä erityisolosuhteissa.
Vinkit luistelusuksien valintaan
Luisteluhiihto on vauhdikkaan nautinnollista, ja nautinnon kokee varmemmin, kun sukset ovat hiihtäjälle sopivat. Luistelusukset eroavat materiaalien mukaan. Materiaalilistalta löytyy puuta, muovia, vaahtomuovia, lasikuitua sekä hiilikuitua. Kaikista materiaaleista tehdään hyviä suksia.
Suksiin on haettu keveyttä erilaisin hunajakennorakentein. Myös pohjamuoveissa on eroja, ja osa niistä on tarkoitettu hyvinkin tarkalle kelialueelle. Useimmiten hinta kuvaa suksen laatua, mutta kallein suksi ei kuitenkaan sovellu kaikille hiihtäjille.
Myös luistelusuksea valittaessa on hiihtäjälle oikean jäykkyyden ja jalkavuuden löytäminen tärkeätä. Luistelusuksi on jäykempi kuin perinteisen tyylin suksi. Suksen keskikohta on käytännössä koko ajan irti hiihtourasta. Oikeaa jäykkyyttä voi mitata paperitestillä. Suksen keskikohdan alle asetetaan paperi, jonka tulisi liikkua suksen keskikohdan alla, vaikka paino olisi vain toisella jalalla.
Toisaalta luistelusuksi ei saisi olla liian jäykkä. Liian jäykällä suksella on vaikea hiihtää, kun esimerkiksi ylämäessä ei saa kanttia painettua riittävästi latua vasten. Liian löysä suksi puolestaan syö tehoa potkusta eikä luista parhaalla tavalla. Se on myös epävakaa luistellessa.
Säädettävä side lisää hiihtomukavuutta
Maastohiihtosuksiin on viime vuosina tullut alppihiihtosuksista tuttuja siteiden asennuslevyjä. Asennuslevyn ansiosta siteen saa kiinni sukseen ilman poraamista, parhaimmillaan ilman työkaluja. Moderneimmat versiot mahdollistavat siteen siirtämisen asennuslevyllä.
Siteen säätäminen tapahtuu käsin tai pienen työkalun avulla siteen kiinnityskielekettä kohottamalla ja sidettä asennuslevyllä liu’uttamalla tai uusimmissa malleissa säätörullaa pyörittämällä. Siteen sijaintia muuttamalla suksen ominaisuuksia saa muokattua kelin mukaisesti. Perinteisessä hiihdossa jäisillä laduilla sidettä kannattaa siirtää eteenpäin, jolloin pitoalue tarraa napakammin latuun kiinni. Märällä ja tahmealla kelillä siteen siirtäminen taakse vähentää pitoalueen tarraamista, kun ladulla on muutoinkin kitkaa.
Luisteluhiihdossa säädettävästä siteestä saa vastaavan hyödyn. Jäisellä uralla suksen kantti puraisee paremmin, jos side on edessä. Pehmeällä kelillä liuku on pidempi, kun side on taaempana. Siteen siirto vaikuttaa hieman myös suksen tasapainoon.
Siteiden säätömahdollisuus antaa sukselle eri keleillä lisäominaisuuksia. Säätäminen on helppoa, joten kullekin kelille sopivaa asentoa on mukava hakea. Vaikka säätömatka on vain nelisen senttiä, ominaisuudet muuttuvat yllättävän paljon. Eritoten harrastajahiihtäjä kiittää säätömahdollisuudesta, kun yhdellä suksiparilla pärjää useissa eri keleissä.
Hiihtokeskusten latutilanne kannattaa käydä tarkistamassa Ski.fi-sivuilta.