2. osa – Perustietoa vastuullisuudesta ja vastuullisuuskäsitteistä hiihtokeskuksissa

Miksi vastuullisuustyö kannattaa hiihtokeskuksissa?

Vastuullisuustyö on tärkeää hiihtokeskuksille, koska toimintamme on riippuvainen
lumesta, luontoarvoista, henkilöstön osaamisesta ja hyvinvoinnista, asiakkaiden
turvallisuudesta sekä sidosryhmien luottamuksesta. Kaikki nämä osa-alueet sisältyvät
yritysvastuullisuuteen.

Vastuullisuustyöllä voidaan myös kehittää toiminnan kustannustehokkuutta ja sitä
kautta toiminnan kannattavuutta. Mitä viisaammin käytämme resursseja ja
luonnonvaroja sitä paremmalla kustannustehokkuudella toimintaa voidaan harjoittaa.
Vastuullisuustyö parantaa kilpailuetua: se mahdollistaa paremmat rahoitusehdot esim.
investointeihin, houkuttelee parempia työntekijöitä ja auttaa erottumaan kilpailijoista
sekä vastaamaan asiakkaiden muuttuviin odotuksiin.

Aktiivinen ja ennakoiva vastuullisuustyö helpottaa sopeutumista muuttuvaan
lainsäädäntöön sekä lisääntyviin viranomais- ja sidosryhmävaatimuksiin.

Vastuullisuuteen liittyviä käsitteitä

Kestävä kehitys

Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä
tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa.
(Brundtlandin määritelmä)

Kestävässä kehityksessä tulee huomioida taloudelliset, sosiaaliset ja
ympäristöön liittyvät näkökohdat toiminnassa ja päätöksenteossa.

Vastuullisuus

Vastuullisuus on vastuun kantamista toiminnan aiheuttamista negatiivisista ja
positiivisista vaikutuksista. Vastuullisuus kytkeytyy yrityksen päätöksentekoon ja
tapaan toimia. Kestävyys on puolestaan seurausta näistä päätöksistä ja
toimintatavoista.

Voidaan myös sanoa, että vastuullisuuteen kuuluvat kaikki teot ja
toimenpiteet, joilla edistetään kestävää kehitystä.

Yritysvastuu

Yritysvastuu on lakien noudattamista ja lainsäädännön vaatimukset ylittävää
vastuullista liiketoimintaa yhteiskunnan hyväksi sekä ympäristön että ihmisten
suojelemiseksi. Sanotaan, että yritysvastuu alkaa siitä mihin lainsäädäntö
päättyy.

ESG

ESG on yritystoimintaan vakiintunut viitekehys, jolla johdetaan ja mitataan
yrityksen vastuullisuutta kolmesta näkökulmasta:

• Environment – ympäristö
• Social – ihmiset, asiakkaat, sidosryhmät, yhteiskunta
• Governance – hyvä hallinto, talous, yrityskulttuuri

Ilmastopäästöt

Ilmastopäästöt ovat ihmisen toiminnasta aiheutuvia kasvihuonekaasuja, kuten
hiilidioksidia ja metaania, jotka kertyvät ilmakehään ja lämmittävät ilmastoa.

ESG-viitekehys hiihtokeskustoiminnassa

E – Ympäristö

Ympäristövastuullisuus on hiihtokeskuksille kriittinen aihealue, koska
toiminnallamme on monia riippuvuuksia ja vaikutuksia ympäristöön.

• Lumi, vesi ja monet muut luontoarvot ovat hiihtokeskuksen
  liiketoiminnan perusta.
• Ilmastonmuutos on talvitoiminnan jatkuvuuden merkittävin uhka ja sen
  hillintä on välttämätöntä, jotta tulevillakin sukupolvilla on mahdollisuus
  lumilajien harrastamiseen.

S – Ihmiset, sidosryhmät ja yhteiskunta

Hiihtokeskuksen sosiaaliseen vastuullisuuteen sisältyy henkilöstön ja
asiakkaiden lisäksi sidosryhmäyhteistyö ja yhteiskuntavaikuttaminen.

• Henkilöstön terveys, turvallisuus ja tyytyväisyys ovat edellytyksiä
  laadukkaalle työntekijäkokemukselle ja asiakaspalvelulle. Henkilöstön
  terveyteen ja turvallisuuteen panostaminen on kannattavaa myös
  kustannusten näkökulmasta.
• Asiakkaiden turvallisuus on edellytys hiihtokeskuksen toiminnan
  menestykselle ja jatkuvuudelle. Yhteiskunnallisesti hiihtokeskuksen
  yksi tärkeimmistä vaikutuksista on ihmisten liikuttaminen ulkona ja
  luonnossa. Laskettelupäiviä Suomessa kertyy vuosittain noin kolme miljoonaa.
• Hiihtokeskus on usein merkittävä työnantaja toiminta-alueellaan ja
  sillä on tärkeä rooli elinvoimaisuuden kehittäjänä.

G – Hallinnollinen ja taloudellinen vastuullisuus

Hyvä hallinto on hiihtokeskuksen vastuullisuuden selkäranka. Hyvään hallintoon
sisältyy muun muassa:

• Lakien ja säädösten noudattaminen
• Liiketoiminnan kannattavuus mahdollistaa muun muassa
  palkanmaksun henkilöstölle, kilpailukyvyn parantamisen, investoinnit
  sekä ympärivuotisten työpaikkojen lisäämisen
• Toiminnan avoimuus ja läpinäkyvyys lisäävät sidosryhmien
  luottamusta
• Järjestelmällinen riskienhallinta, mukaan lukien ilmastonmuutokseen
  sopeutuminen
• Verojen maksu Suomeen

Ilmastopäästöt hiihtokeskuksessa – Scope 1, 2 ja 3

Kasvihuonepäästöt kiihdyttävät ilmastonmuutosta, joka on hiihtokeskusten
toiminnalle kriittinen uhka. Päästöt jaetaan kolmeen luokkaan sen mukaan, mistä ne
syntyvät.

• Scope 1 – Omat suorat päästöt, eli suoraan hiihtokeskuksen omasta
  toiminnasta syntyvät päästöt.
  • Rinne- ja työkoneiden, moottorikelkkojen sekä muiden kulkuneuvojen
    polttoaineet
  • Rakennusten lämmitysenergia

• Scope 2 – Ostetun energian päästöt eli hiihtokeskuksen ostaman sähkön ja
  kaukolämmön tuotannosta syntyvät päästöt.
  • Rinnetoiminnan sähkönkulutus (hissit, rinnevalot, lumetus jne.)
  • Rakennusten sähkö ja lämmitys (esim. kaukolämpö tai öljy)

• Scope 3 – Arvoketjun epäsuorat päästöt, eli hiihtokeskuksen arvoketjussa (ennen tai jälkeen myydyn tuotteen tai palvelun käyttöä) syntyvät päästöt. Scope 3 -päästöt on luokiteltu 15 eri alakategoriaan, joista hiihtokeskuksille
  keskeisimmät ovat:
  • Investoinnit
  • Hankitut tuotteet ja palvelut
  • Asiakkaiden matkat hiihtokeskukseen (suurin yksittäinen tekijä)
  • Jätehuolto
  • Henkilöstön työmatkat

Hiihtokeskuksen päästöluokkiin voi tutustua tarkemmin Suomen Hiihtokeskusyhdistyksen ilmastotiekartassa, jonka voi ladata materiaalipankista (ski.emmi.fi).