Suomalaiset toivoivat enemmän laskupäiviä kauden aikana. Eroa toivottujen ja toteutuneiden laskupäivien välillä on jopa seitsemän päivää. Kyselyyn vastanneet laskettelivat keskimäärin yhdeksänä päivänä. Eniten rinteessä käytiin Länsi-Suomessa ja Lapissa, molemmissa keskimäärin 11 päivänä. Suurin osa vastanneista oli kuitenkin tyytymätön laskupäivien määrään.
Yksi suurimmista eroa selittävistä tekijöistä olivat ajankäyttöön liittyvät syyt. Rinnepäiviä kertyikin erityisesti lomamatkoilla, silloin kun rinteet olivat lähellä ja kun laskettelulle oli aikaa. Vastaajat toivoivat keskuksilta monipuolisia ja eritasoisia rinteitä.
Nuorelta puuttuu laskukaveri
Vaikka laskettelu on yksilölaji, on kokemusten jakaminen laskukaverin kanssa yksi laskettelun parhaista puolista. Neljä viidestä nuoresta aikuisesta (18–29 -vuotiaat) haluaa laskea kaverin kanssa. Laskukaverin puute oli enemmän kuin joka toiselle nuorelle este saada haluamansa määrä laskupäiviä kauteen.
Kaiken kaikkiaan vastanneet suuntasivat rinteeseen mieluiten yhdessä ystävien tai perheenjäsenten kanssa.
Laskettelu on erittäin kivaa
Mitä enemmän laskupäiviä vuodessa ehti kertyä, sitä mukavammaksi laskettelu koettiin. Tutkimuksen mukaan suomalaiset laskettelua harrastavat pitivät harrastusta erittäin kivana. Lasketteluun liitettäviä mielikuvia olivat muun muassa mukava ulkona oleminen, laatuaika ystävien kanssa ja hyvä terveysliikunta.
Tänä vuonna kausi alkoi ennätyksellisen aikaisin, mikä saattaa luvata hyvää toivottujen rinnepäivien toteutumiselle. Rukalla kausi avattiin jo lokakuun alussa, ja Etelä-Suomen rinteet seurasivat perässä heti marraskuun alussa. Eteläsuomalaisten lasketteluinnostus korostui myös tutkimuksessa.
Suomessa on poikkeuksellisen pitkä laskukausi. Kausi alkaa usein jo lokakuun puolivälissä ja kestää toukokuulle saakka. Nyt alkaneen kauden päättymisajankohtaa ei vielä voi arvioida. Lumettamisen ansiosta keskuksissa kuitenkin riittää lunta pitkälle kevääseen, vaikka kaupungeissa lumi olisi jo sulanut.
SHKY:n teettämän laskettelijatutkimuksen toteutti IROResearch toukokuussa 2016. Tutkimukseen osallistui tuhat 18–69 -vuotiasta suomalaista IRONet-paneelissa.