Näin alkutalvesta lehdet ennustavat koko talven säitä. Ennusteet perustuvat pitkälti tietokonemallinnuksiin.
”Niiden perusteella voi jotain päätellä, mutta luotettavaksi ennusteen saa noin 5–10 päivän ajalle. Joskus kapeiden rintamien kulkureitit voivat vaihtua ihan viime tingassakin, mikä joskus aiheuttaa parran pärinää”, Matti kertoo työnsä haastavasta puolesta.
Meri vaikuttaa säähän, lämpötilaan ja ilman kosteuteen yllättävän paljon.
”Ilmatieteenlaitoksen mittauspisteiden lämpötila- ja kosteuserot ovat jonkinmoisia meren vierellä sijaitsevan Kaisaniemen mittauspisteen tai vaikka parikymmentä kilometriä pohjoisemmassa olevan Helsinki-Vantaan lentoaseman mittauspisteen välillä.”
Hiihtokeskuksissa lunta tehdään lumitykkien avulla. Tykitetty lumi kestää säävaihteluita hyvin luonnonlumeen nähden.
”Tykkilumen kestävyyden ja ilmaston eron ansiosta esimerkiksi Vihdissä ja Talmassa rinteet ovat hyvässä kunnossa, vaikka Helsingissä olisikin kadut mustina.”
Hiihtokansa toivoo pakkasta ja lunta.
”Kylmä ilma tulee Suomeen idästä, eikä niinkään pohjoisesta. Läntinen ilmavirtaus on lämmin, sillä Atlantti on melkoinen lämpövarasto.”
Eerikäisellä on vuosien perinne pääsiäisen laskureissusta Levillä. Niin tapahtuu myös tulevana pääsiäisenä.
”Meitä on noin 15 henkilöä, laskeminen on pääasia, mutta kyllä siellä aina on hauskaakin pidetty. Noin 10 päivää ennen reissua aloitan säiden tarkkailun, mutta keskimäärin maaliskuun lopulla Lapissa on suuret lämpötilan vaihtelut. Yöllä on kipakat pakkaset ja päivällä mukavan lämmintä. Upeat laskukelit siis!”