Syöksykisa ralliautoa vastaan ja muita legendoja: Hirvensalo 60 vuotta

Alppilegenda Kalevi ”Häkä” Häkkinen laski talvella 1967 Hirvensalossa kilpaa rallikuski Rauno Aaltosen Mini Cooperia vastaan. Legendan mukaan Aaltosen Mini voitti hiuksenhienosti. Kuva: Museovirasto

Hirvensalo täyttää 60 vuotta. Tarkemmin sanottuna Hirvensalon hiihtokeskus juhlii pyöreitä vuosia laskettelukaudella 2023–2024. Turkulaisen alppihiihdon katsotaan alkaneen jo vähän aiemmin, vuonna 1952, jolloin rinne raivattiin Hirvensalon lähelle Kakskerran Nunnavuoreen Brinkkalan kartanon maille.

Kymmenen vuotta myöhemmin perustettiin Turun Slalom ry (TuSla). Samalla toimintaa siirtyi Hirvensaloon, jossa laskettelumäki avattiin 1964.

Tunturihiihtoa vanhassa pääkaupungissa

Kaikki alkoi Turun Hiihtäjistä, jotka kävivät Lapissa hiihtämässä. Hiihtäjät nousivat tuntureille ylös ja laskivat mäet alas. Laskeminen oli niin mukavaa, että olihan Turkuun saatava paikka missä laskea.

Varsinaisia alppisuksia oli vain harvoilla. Alkuvuosina laskettiin tunturisuksilla, joissa oli kovapuiset reunat. Siteen vaijeri kiersi kannan, mutta tarvittaessa kannan sai hakasilla suksiin kiinni.

Ankkurihissi Hirvensaloon pystytettiin vuonna 1971. Siihen saakka hissinä toimi vaijeri, johon oli kiinnitetty koukkuja. Koukku kytkettiin laskijan vyötäisillä olleeseen nahkavyön lenkkiin.

Ensimmäiset lumitykit hankittiin jo vuonna 1966, mutta ”oikea” korkeapainelumitykki hankittiin saarilaskijoiden iloksi vuonna 1981. Varsinainen rinnekone saatiin Turkuun vuonna 1978.

Turkulaista alppihiihtokulttuuria kohottamaan haalittiin alppihiihto- ja nopeuslaskulegenda Kalevi ”Häkä” Häkkinen, joka toimi TuSla:n valmentajana vuodet 1964–1966. Alppihiihtokulttuuri juurtui pysyvästi Turkuun.

Saareen tehdään talvi

Turku sijaitsee tunnetusti merenrannalla ja Hirvensalo on saari, joten säiden ja ilmankosteuden vaihtelut luovat haasteita hiihtokeskuksen pyörittämiseen. Kehnoimpina talvina Hirvensalo on ollut avoinna vain muutaman päivän ja parhaimpina lähes 140 päivää.

Mainos:

Talvisia olosuhteita on varmistettu tekemällä investointeja, joilla varmistetaan laskijoille parempia olosuhteita: Hirvensalon lumitykistö on mittava rinnepinta-alaan suhteutettuna.

Juhlakaudelle tehtiin tärkeät investoinnit, kun sähköjärjestelmä ja valaistus uusittiin. Tämän lisäksi rakennettiin uusi huoltohalli.

Hirvensalo on tärkeä osa turkulaista liikuntakulttuuria

Hirvensalon vt. toiminnanjohtajana toimii Jari Lehtinen. Hän rantautui Hirvensaloon vuonna 1982. Poikansa alppihiihtokiinnostuksen myötä Jari aloitti ensin TuSla:ssa apuvalmentajana, sitten valmentajana ja yleni valmennuspäälliköksi.

Rinnehommien lisäksi hän ajautui myös lajin kabinetteihin, ensin SHL:n Alpilajivaliokuntaan, Ski Sport Finlandin, Etelä-Suomen alppijaoston sekä myös Suomen hiihtoliiton hallitukseen sekä tietysti TuSla:n puheenjohtajaksi. Hiihtoliitossa Jari on ”enää” liittovaltuuston jäsen.

Jari Lehtinen kokee, että Hirvensalolla merkittävä tehtävä turkulaisten ulkoliikuttajana.

”Hirvensalo on äärimmäisen tärkeä liikuntapaikka, se on osa turkulaista liikuntainfrastruktuuria. Kesäisin alue on omatoimiliikkujien valtakuntaa – ulkoilijoita, juoksijoita sekä pyöräilijöitä. Talvella olemme tärkeä lasten ja muidenkin alueen ihmisten liikuttaja.”

Yli neljänkymmenen vuoden kokemuksella Lehtinen osaa kertoa lajin kehityksestä.

”1960- ja 70-luvulla sekä osin vielä 80-luvullakin laji koettiin elitistisenä. Suuri yleisö ei oikein löytänyt tietään Hirvensaloon. Nykyisin tilanne on toinen, tästä on tullut kaikkien laji, ja olemme merkittävä lasten ja nuorten liikuttaja”, Jari iloitsee.

Yksi historian merkittävistä murroskohdista oli lumilautailun yleistyminen 1990-luvulla.

”Lähdimme innokkaasti mukaan lumilautabuumiin rakentamalla esimerkiksi paipin. Näimme lumilautailussa tulevaisuutta pienille mäille. Twintip-sukset ja parkkilaskeminen ovat olleet varsinainen piristysruiske. Se jatkuu edelleenkin, laskijoiden painopiste on parkeissa.”

Hirvensalo liikuttaa monipuolisesti

Toiminta Turussa on aktiivista. Hirvensalossa on järjestetty pitkään Brio-lasten pujottelukisoja, telemark-kokoontumisia sekä TuSla:n harjoituksia. Unohtaa ei sovi parkkilaskijoita, jotka laskevat ilman ohjattua toimintaa.

Telemark89-ryhmä kokoontuu vapaamuotoisesti aina perjantai-iltaisin sekä järjestää erilaisia tempauksia esimerkiksi kansainvälisen telemark-päivän (maaliskuun ensimmäinen lauantai) yhteydessä.

TuSla:ssa on todella virkeä master-laskijoiden ryhmä, joista osa kilpailee kansallisissa ja jopa kansainvälisissä kisoissa.

Turun Slalomseuran aktiivilaskijoista naisten maajoukkueessa laskee Silja Koskinen. Hän edustaa Suomea pian alkavissa nuorten MM-kisoissa. Hänelle Hirvensalossa tulee kotoisa olo.

”Täällä on kiva olla! Olen tehnyt täällä paljon käännöksiä, ensimmäiset 2,5-vuotiaana. Kisauran aloitin kolmevuotiaana Brio-kisoissa. Olin kilpailuhenkinen jo silloin, eli voitto oli tärkeintä, vaikka kaikki osallistujat saikin palkinnon.”

Silja kisaa nykyään ympäri Eurooppaa, mutta Hirvensalolla sijaa hänen harjoituspaikkana.

”Aina kun käyn kotona, käyn täällä treenaamassa. Aina silloin tällöin junioreita tulee kysymään, että saako radalle tulla laskemaan. On hauskaa, että haluavat tulla kokeilemaan.”

Silja Koskisen kommentti tiivistää erinomaisesti Hirvensalon hengen: kaikki aina vasta-alkajista huippulaskijoihin ovat tervetulleita Hirvensalon rinteille.

Pysy ajan tasalla alamäkimaailman tapahtumista, tilaa Ski.fi-uutiskirje!