Saksalaiset alppijääkärit olivat mukana raivaamassa Ounasvaaran pujottelurinnettä vuonna 1943 ja näyttivät alppihiihdon esimerkkiä toisen maailmansodan viimeisinä vuosina. Alppijääkäreiden mukaan on nimetty yhä käytössä oleva Ounasvaaran rinneravintola ”Alpenjager”.
Hiihtohissien nopeus, turvallisuus ja mukavuus on kehittynyt jättiharppauksin. Kuvassa nautitaan Rukan hiihtohissin kyydistä 1950-luvulla.
Lähikeskuksilla on ollut erittäin suuri merkitys laskettelun suosion kasvattamisessa. Lähellä on ollut helppo ja hauska harrastaa. Kouvolan Mielakassa on laskettu jo yli 50 vuotta. Lue myös: Mielakka on aktiivinen viisikymppinen.
1970-luvulla laskettelun suosio Suomessa kasvoi. Iloinen 70-luku näkyi myös mainoksissa ja esitteissä. Tässä esimerkkiä Saariselältä.
80-luku toi rinteisiin neonvärit, värikkään pukeutumisen ja freestyle-laskijat. Aluksi freestyle kattoi kolme lajia: kumpareet, hypyt ja baletin. Kuvassa freestyle-hyppyjen mallia Messilästä.
Mikko Alatalo on tunnettu suksimies. Hänen lanseeraama ”taikanappi” tuli monelle tutuksi television hiihtokouluohjelmassa. Mikko Alatalo ilottelemassa Himoksen hiihtokoulun kanssa. Kuva: Himos
1990-luku toi carving-sukset. Leikkaava käännös teki laskettelusta entistä hauskempaa ja vauhdikkaampaa. Kuvassa viiletetään Ylläksen rinteitä lähes kainalo lunta viistäen.
Vuosituhannen vaihteessa iloinen parivaljakko Sami Uotila ja Kalle Palander toivat raikkaan – ja menestyksekkään – tuulahduksen suomalaiseen urheilukulttuuriin. Nykyään Sami Uotila jatkaa isänsä työtä Vihti Ski Centerin johdossa. Samin veli Janne Uotila on kehittänyt Peuramaasta lapsiperheiden suosiman hiihtokoulu- ja kasvattajakeskuksen. Kalle Palander on tuttu näky molemmissa keskuksissa.
Vuonna 1977 perustettu Skimbaaja-lehti vaikutti vahvasti suomalaisen laskettelukulttuurin kehittymiseen. Kansallisen mediatutkimuksen (KMT) mukaan Skimbaajalla oli 2000-luvun alussa parhaimmillaan yli 120 000 lukijaa. Vuonna 2001 Pyhällä otetussa kuvassa Skimbaajaa lukee kumparemaajoukkueen Jani Honkanen.
Kuka olisi Suomen itsenäisyyden 50-vuotispäivänä uskonut, että suomalainen voittaa alppihiihdon maailmancupin ja Suomessa järjestetään alppihiihdon maailmancup-osakilpailu? Levi ja Tanja Poutiainen tekivät historiaa helmikuussa 2004.
Kaikkien aikojen menestynein freestylelaskija, Janne Lahtela, poseeraa Salt Lake Cityn olympialaisista 2002 voittamansa kultamitalin kanssa. Presidentti Sauli Niinistö myönsi 1.12.2017 Janne Lahtelalle Suomen Leijonan ritarikuntien I-luokan ritarimerkin soljin. Olympiakultamitalisti, maailmanmestari ja maailmancup-voittaja on kilpauransa jälkseen valmentanut Suomen ja Japanin kumparemaajoukkueita.
”Märkäperseet” herättivät ihmetystä ilmestyessään massoittain rinteisiin 1990-luvulla. Lumilautailijat toivat aivan uuden asenteen lasketteluun ja urheiluun yleensä. Lumilautailijoiden ansiosta suorituspaikat ja laskeminen on monipuolistunut. Menneiden vuosien jättimäisten hyppyreiden rinnalle rakennetaan entistä useammille sopivia parkkeja.
